Teatteriohjaaja Juha Hurmeen ajatuksia Pälsin tuotannosta

Keskustelutilaisuus
”Viisas nauru ja kerrontatekniikat Sakari Pälsin poikajutelmissa

Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme kertoo, miksi Sakari Pälsin 80 vuotta sitten kirjoittamien kujeilutarinoiden syvä sanoma on ajankohtainen juuri meidän ajassamme. Kuulemme myös otteita Pälsin parhaimmistosta teatterimiehen itse lukemana.

Milloin: perjantaina 6. helmikuuta 2015 kello 17.00-18.30
Missä: Helsingin yliopiston päärakennus, uusi puoli (Fabianinkatu 33), 3. kerros, luentosali 8
Kenelle: kaikille lasten oikeuksista ja hyvästä kirjallisuudesta kiinnostuneille
Mitä maksaa: vapaa pääsy

Juha Hurme nostaa Pälsin jutelmat suureen arvoon tuoreessa kirjallisuusromaanissaan Nyljetyt ajatukset (Teos 2014): ”Nämä Pälsin kirjat, joissa minä ja Fallesmannin Arvo ja monet muut mieliinjäävät hahmot seikkailevat, ovat Volter Kilven Saaristolaissarjan, Samuli Paulaharjun Tunturien yöpuolen ja Elmer Diktoniuksen Janne Kubikin rinnalla ei vain 1930-luvun hurjinta antia, vaan noiden muiden luettelemieni kanssa edistyksellisintä kirjallisuutta, mitä Suomessa on tähän mennessä saatu aikaan.” (s. 223‒224)

Poikajutelmat olivat 1930-luvulta 1960-luvulle suosittua lastenkirjallisuutta Suomessa. Kirjoissa 7‒12 -vuotiaat maalaispojat puuhailevat omia töitään, tarkkailevat maailmaa ja tekevät kolttosia. Jutelmien kansatieteellinen tarkkuus, lapsen mielen syvällinen ymmärtäminen ja anarkistinen huumori ovat vastustamaton yhdistelmä.

Päähenkilöitä on kaksi: ”minä” eli kirjailijan omakuva pikku Saku ‒ leikinjohtaja, aloitteentekijä, ja peruslaadultaan kyyninen fantasisti ‒ sekä fallesmannin poika Arvo, itsepäinen intoilija, mutta aina reaalipohjalla. (Luonnehdinnat Timo Tiusasen artikkelista ”Elämänkierto maalaismaisemassa ‒ Pälsinmaan kartoitusta”. Kanava 9/1982.)

Pälsi itse perusteli sanomaansa ensimmäisten poikajuttujen ilmestyessä: ”Suurimpia vääryyksiä, mitä maailmassa kärsitään, ovat ne, joita toimintahaluiset pikkupojat saavat kärsiä. Kirja puolustaa pikkupoikien oikeuksia ja vapauksia.” (Otavan joulu 1931, s 2)

Puoli vuosisataa myöhemmin Aaro Hellaakoski hehkutti: ”Vakaumukseni on, että viiden vuosikymmenen päästä palvellaan pylvään nenässä Pälsin poikakirjoja. Ne ovat sentään hänen omintakeisin taiteilijalöytönsä, jossa hän on huumaantuneena heittäytynyt leveimmille siivilleen ja antanut huumorinsa huhkia jokseenkin ilman estoja. Hän antaa pienen päähenkilönsä tajunnan tuontuosta polvehtia vapaana sellaisista opitun loogisuuden kaavoista, joihin sovinnainen kirjallisen esitystavan harjoittelu on ilmaisumme vienyt!” (Kuuntelua. Esseitä teoksista ja tekijöistä 1983, s 115‒127)

Maailma muuttuu ja ajan myötä asenteet. Näyttää yllättäen siltä, että emme kulje suvaitsevampaan päin vaan konservatiivisemmiksi. Nykyisin joku voi jopa kokea Pälsin jutelmat liian rajuksi kirjallisuudeksi, ainakin niiden alkuperäiselle kohderyhmälle eli lapsille.

Niinkö? Tervetuloa seuraamaan keskustelua, osallistumaan ja muuttamaan maailmaa!

Lukemista:

    Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä, 1931
    Fallesmannin Arvo ja minä, 1932
    Minä olin pikkuinen vielä, 1944
    Kuninkaallinen ateria ja muita hauskoja jutelmia, 1951
    Minä sain kukon kiinni. Valikoima jutelmia kokoelmasta ”Minä olin pikkuinen vielä”, 1951
    Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo. Uusia lapsekkaita jutelmia, 1952
    Kiltti poika se Fallesmannin Arvo. Lapsekkaita jutelmia, 1953
    ”Jetsulleen” sanoi Fallesmannin Arvo. Valikoima poikajuttuja, 1956
    Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo, 1957
    Mina olin veel väikene, 1961
    Tasakäpälää vaan, sanoi Fallesmannin Arvo, 1962
    Rahat taikka henki, sanoi Fallesmannin Arvo, kun maantierosvo oli ja keppihevosella ratsasti, 1964
    Minä ja Fallesmannin Arvo, 1984

Kaksi valokuvatyöpajaa Kroatiassa kesällä 2015

Valokuvaaja Jussi Aallon ohjaama työpaja Dubrovnikissa, Kroatiassa 10.-17.6.2015 ja 15.-22.8.2015. Kurssit ovat keskenään samansisältöiset. Pääsyvaatimuksena toimiva digikamera ja innostus tilannekuvaukseen. Kurssipaketin hintaan sisältyvät matkat, majoitus, opetus sekä retkiä.

Nimenomaan Balkanin-matkoillaan 1920-luvulla Sakari Pälsi kypsytteli taitojaan valokuvata ihmisiä erilaisissa, yllättävissä tilanteissa. Nämä ajatuksensa ja ohjeita kamerankäyttäjille hän kokosi kirjaksi ”Näppäilkää hyviä kuvia – Käsivaraisen pikavalokuvauksen opas”, joka julkaistiin vuonna 1930 (Otava).

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet verkossa: http://www.luova.fi/Palsi.

Jussi Aalto on Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia -valokuvakirjan (1985) tekijä ja Sakari Pälsin hallituksen jäsen.

Jukopliut mitä kuvia! Elokuvaseminaari ja Siperia-elokuvia lauantaina 25.4.2015

Elokuvaseminaari ja Siperia-aiheinen elokuvailtapäivä

Paikka: elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki.

”Sakari Pälsin elävät kuvat”: elokuvaseminaari klo 10.0016.45

Dokumenttielokuvaajanakin tunnetun Sakari Pälsin elämää ja elokuvia ovat valottamassa tunnetut kansatieteilijät, orientalistit sekä elokuvantekijät ja elokuvatutkijat Jukka Relas, Jouko Aaltonen, Juha Janhunen, Mirja Metsola, Lauri Tykkyläinen ja Kira Jääskeläinen.

Päivän aikana esitellään ja katsotaan elävää kuvaa: Sakari Pälsin Kansatieteellinen Filmi Oy:lle 1930-luvulla itse kuvaamia elokuvia kuten Tammelan sianteurastus sekä YLE:n TV-dokumentti Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää (1996).

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton.

Elokuvateatteri Orionin iltapäivänäytös klo 17.00

Seminaarin teemaan liittyen Orionissa nähdään tällä kertaa Kira Jääskeläisen Beringinsalmella tekemä nykyaikainen dokumenttielokuva Tagikaks – olimme valaanpyytäjiä (2013) sekä Sakari Pälsin sata vuotta aikaisemmin samoilla seuduilla kuvaama ainutlaatuinen Arktisia matkakuvia (1917), josta KAVI on vastikään valmistanut digitaalisen kopion. Tilaisuus päättyy klo 19 mennessä.

Näytökseen ovat tervetulleita sekä elokuvaseminaarin osallistujat että muu yleisö. Elokuvaliput 6,50 € (klubikortilla 5 €, alle 12-vuotiaat 3 €).

Koko päivän ohjelma avautuu tästä.

Tervetuloa!

Järjestävät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Sakari Pälsin seura ry

Kansallispukujen ”tuuletus” ja seppele Sakari Pälsin haudalle

Kesäiltana 31.7. Lopen Santa Pirjon mäki muuttui historialliseksi kirkonmäeksi. Lopella ”tuuletettiin” kansallispukuja, ja niitä nähtiinkin kulttuuri-illan osallistujien yllä silmää ilahduttava kirjo. Ohjeistukseksi oli annettu, että tilaisuuteen sopii pukeutua omaan tai lainapukuun, tai jos pukukokonaisuus ei tunnu asettuvan, otetaan kaapista ulos tuulettumaan ainakin jokin puvun osa.

Ulkopaikkakuntalaiselle erityisen kiintoisaa oli nähdä Lopen puku, joka on kansanomaista vaatepartta mukaileva, mutta muista suomalaisista kansallispuvuista poiketen painokankaista valmistettu ja varioitava pukukokonaisuus.

Sakari Pälsin seura järjesti iltahetkeen kirjallisuusohjelmaa. Luimme ääneen Sakari Pälsin kirjoittamaa esseetä ”Pihakulttuurista”, joka on ensimmäisen kerran ilmestynyt ”Nuorten Pellervo” -lehdessä vuonna 1934 ja kolme vuotta myöhemmin esseekokoelmassa ”Sukupolvien perintö”. Sen jälkeen laskimme muistoseppeleen Sakari Pälsin haudalle yhdessä Loppi-Seuran kanssa.

Illan päätteeksi Santa Pirjon kirkkoon kokoontui kansallispukuinen kirkkoväki. Monella paikkakunnalla suosituksi osoittautunut Kansanlaulukirkko-konseptia tuotiin nyt Lopen vanhaan puukirkkoon, joka on – hämmästyttävää kyllä – säilynyt 1600-luvulta. Vanhassa kirkossa ei ole urkuja eikä harmonia, joten Kansanlaulukirkon soittimet pääsivät oikeuksiinsa.

Vaikka puvut ja kansansävelmät toivat tämänkertaiselle illalle sen erityisen luonteen, pukupakkoa ei ollut. Kirkosta ulos tultuamme me nykyaikaisesti pukeutuneet valokuvasimme kansallispukuisia juhlavieraita ja moni varmasti päätti mielessään, että seuraavalla kerralla olisi mukavaa itsekin tulla mukaan asussa, tuo tuulahduksen jostakin Sakari Pälsin lapsuudenajoilta.

Tervetuloa iltajuhlaan Lopen Santa Pirjon mäelle torstaina 31.7. klo 19.50

    Tänäkin vuonna laskemme seppeleen Sakari Pälsin haudalle, joka sijaitsee Lopella Santa Pirjon mäellä vanhan kirkon luona. Juhlahetki on yhdistyksemme ja Loppi-Seuran yhteinen kunnianosoitus Sakari Pälsille.
    Kello 20.00 alkaa Santa Pirjon kirkossa Lopen seurakunnan järjestämä Kansanlaulukirkko, joka on kaikille avoin iltahartaus. Illan teemana ovat myös kansallispuvut. Yleisöä kannustetaan pukeutumaan kansallispukuun tai käyttämään jotakin puvun osaa. Pukupakkoa ei kuitenkaan ole!
    Sakari Pälsin seura toivoo kesätilaisuuteen runsasta osallistujajoukkoa.

Sakari Pälsin syntymästä 132 vuotta – juhlapäivä Lopella

Sakari Pälsin muistomerkki luonnonkukkaseppeleineen

Sakari Pälsin muistomerkki luonnonkukkaseppeleineen

Sakari Pälsin seura on aloittanut uuden tavan juhlistaa heinäkuun 9. päivää, joka on Sakari Pälsin syntymäpäivä. Hänen syntymävuonnaan 1882 kuuluu tuolloin olleen hyvä heinäpouta. Kesäaurinko lämmitti juhlapäivää myös tänä vuonna.

    Obeliskia muistuttava muistomerkki on Lopen keskustassa kunnantalon edessä. Kiven ympäri kietaistussa narussa riippui juhlapäivän kunniaksi tekstikatkelma Pälsin tunnetusta poikajutusta ”Minä olin pikkuinen vielä”, jossa Saku muistelee omia ristiäisiään.
      Sama riemukas kertomus aloittaa myös tänä vuonna Rakveressa esitetyn kesänäytelmän ”Mina olin veel väikene”. Välkky pikku-Sakari selittää äidilleen, että hän kyllä muistaa, miten ristiäiset sujuivat – olihan hän itse päähenkilö, jota ilman koko juhlasta ei olisi tullut mitään niin kuin ei hänen syntymästäänkään.
    Ensimmäinen loppilaisista kesäkukista solmittu syntymäpäiväseppele vietiin muistomerkille vuosi sitten. Tänä vuonna perinnettä jatkettiin, ja tilaisuudessa oli muutakin ohjelmaa. Oli nimittäin aika esittää kauniit kiitokset yhdistyksemme perustamiseen tarmokkaasti osallistuneelle kotiseutuneuvos Ahti Gåpålle, joka oli myös seuramme ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän on nyt luopunut paikastaan yhdistyksen hallituksen jäsenenä, mutta on edelleen mukana toiminnassamme asiantuntijana. Kiitossanat lausui Sakari Pälsin seuran hallituksen jäsen Mirja Metsola, joka myös ojensi itse sommittelemansa kiitoskortin.
    Sakari Pälsin syntymäpäivän juhlahetki on yleisötilaisuus. Kiitämme kaikkia mukana olleita hyvästä tunnelmasta!
    Valokuva: Mirja Metsola

Tervetuloa juhlistamaan Sakari Pälsin merkkipäivää 9.7. Lopelle

Sakari Pälsin muistomerkki Lopen pääkirjaston edessä saa jälleen tänä vuonna luonnonkukkaseppeleen. Kukitustilaisuus on keskiviikkona 9.7. klo 11.30. Yleisö toivotetaan tervetulleeksi! Ulkoilmatilaisuudessa on pientä ohjelmaa ja sen kesto on noin puoli tuntia.

Sakari Pälsi syntyi Lopen Sajaniemen kylässä 9.7.1882 ”hyvällä heinäpoudalla”. Nykyisin Sakari Pälsin seura ry – heinäpoudista riippumattakin – juhlistaa nimikkohenkilönsä syntymäpäivää joka vuosi Lopella.