”Täällä kirjani syntyivät”: näyttely ja kaksi kulttuuri-iltaa Lopen kirjastotalossa

Kirja-, kuva ja esinenäyttely monipuolisen tekijän moniulotteisesta tuotannosta on nyt avoinna Lopen kirjastotalon Fallesmanni-salissa!

Kiitämme runsaslukuista avajaisvierasyleisöämme, jolle saimme tarjota juhlavat ensimaistiaiset Lopen Päivänä 2.8.

Näyttely on esillä elokuun ajan, 28.8. saakka.
Tervetuloa tutustumaan kirjaston aukioloaikoina
ma, ti ja to klo 12-19, ke klo 10-19 ja pe klo 10-16. Vapaa pääsy

Iltaohjelmaa näyttelysalissa:

Tiistaina 11.8. klo 18.00-19.30

Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää. Katsotaan dokumenttielokuva, jonka YLE TV 1 Dokumenttitoimitus tuotti ja esitti v. 1996. Ohjaaja Mirja Metsola on paikalla kertomassa kuvauksista, joiden vauhdikkaita vaiheita koettiin muun muassa Lopella.

Keskiviikkona 12.8. klo 18.00-19.30

Sakari Pälsin valokuvat – vauhtia ja tilanteita. Valokuvaaja Jussi Aalto kertoo, miksi Pälsin valokuvat olivat aikanaan kansainvälisesti edistyksellistä taidetta, vaikka se huomattiin ja tunnustettiin vasta paljon myöhemmin. Esitelmän aikana nähdään runsaasti kuvaesimerkkejä.

Vapaa pääsy

 

Mitä uutta näyttelyssä?

Fallesmanni-sali on ollut Sakari Pälsi -aiheisten näyttelyiden kotipaikkana monesti aiemminkin. Pitkäaikainen kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen on koonnut eri asiantuntijoiden kanssa mm. lehtileike- ja valokuvakokonaisuuksia Pälsin syntymän juhlavuosien kunniaksi. Eräillä kerroilla näyttelyihin on lainattu myös Pälsin alkuperäisiä esineitä.

Tämän vuoden näyttely on runsaampi kuin koskaan. Ensimmäistä kertaa esillä on vitriinillinen esineitä, jotka liittyvät Pälsin kaukomatkoihin ja tieteelliseen työhön. Miksi säämiskähanskat ovat elintärkeä varuste Siperian kesäyössä?

Tutkija Jukka Relas on tehnyt taustatyön, jonka tuloksena esillä on nyt täsmällinen kartta Pälsin Euroopan- ja kaukomatkoista. Arkeologi Kerkko Nordqvist on koonnut yhteen tiedot, missä Pälsi teki kenttätöitä.  Mukanaan hänellä kulki nivelleerauskone, kenttäarkeologin taskumallia. Myös se on nyt esillä.

Koko tarina, vaikka sitten lyhyesti

Pälsiä esitellään näyttelyssä kirjailijana, valokuvaajana, dokumenttielokuvien tekijänä ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Hänen juurensa olivat Loppijärven rannalla Sajaniemessä. Siellä syntyivät Pälsin poikajuttujen pikku Saku – Sakari Pälsi itse – sekä hänen parhaat kaverinsa, Fallesmannin Arvo ja muut. Niistäkin ajoista kerromme kuvin, sanoin ja sukupuussa.

 

Sakari Pälsin seura ry julkaisee piakkoin artikkelikokoelman, jossa Pälsin elämäntyötä valotetaan 20 kirjoittajan voimin. Rakennamme kokonaiskuvaa miehestä, joka ehti tehdä töitä monen miehen edestä. Lue lisää kirjasta ja ennakkotilauksesta.

 

Täällä kirjani syntyivät_vitriinikuva_kamera

Kesän huippuviikonvaihde lähestyy

Lopen Sajaniemen kylän Taidemäellä on pienoisnäyttely ”Pälsinmäki – kirjailija ja tiedemies Sakari Pälsin sielunmaisema”. Näyttelyyn voi tutustua Taidemäen aukioloaikoina, varmimmin kesäteatteri-iltoina 16., 19., 21., 22., 23. ja 25.7. sekä heimojuhlapäivänä 2.8.

Esillä on valikoima valokuvia Pälsin lapsuudenmaisemista sekä ajantasaista tutkimustietoa hänen kotitalonsa pihapiiristä. Sellaisena kuin Saku ja Fallesmannin Arvo sen näkivät.

Taidemäellä on nyt myös Haagan Taideseuran kesänäyttely, jossa on kymmeniä töitä eri taiteilijoilta.

**

Hämeen Heimojuhla Lopella Sakari Pälsin hengessä sunnuntaina 2.8. on koko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy, lounas omakustanteinen. Tapahtuman järjestävät Lopen kunta, Loppi-Seura, Sajaniemen Taidemäki, Lopen teatteriyhdistys ja Sakari Pälsin seura

Ohjelmassa:

10.00 jumalanpalvelus Lopen kirkossa
11.30 ”Täällä kirjani syntyivät. Esine-, kirja- ja kuvanäyttely Sakari Pälsin elämäntyöstä”. Avajaiset Lopen kirjastotalon Fallesmanni-salissa

bussikuljetus Lopen keskustasta Sajaniemen Taidemäelle
12.30 Kulttuurikeskipäivä Taidemäellä: soppalounas (5 € / hlö), kahvikioski, työnäytöksiä ja historiahahmoja
13.30 Pääjuhla kesäteatterinäyttämöllä (katettu katsomo). Juhlapuheen ”Miksi Kansallismuseossa on Pälsin kuoppa?” pitää Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet

juhlan jälkeen lähtö Pälsinmäelle (bussikuljetus, henkilöautojen pysäköinti vain Taidemäellä)
15.00 kävelykierrokset Pälsinmäellä, oppaina kotiseutuneuvos Ahti Gåpå ja FT Jukka Relas
noin klo 16 paluukuljetus bussilla Taidemäelle ja Lopen keskustaan

**

Heinäkuun 30. päivän iltana klo 19.50 kokoonnumme Lopen Vanhankirkonmäelle ja laskemme kukat Sakari Pälsin haudalle yhdessä Loppi-seuran kanssa. Kello 20.00 alkaa seurakunnan järjestämä perinteinen kesäiltahartaus Vanhassa kirkossa – viimeistä kertaa tällä kesäkaudella.

**

Yhdistyksemme myy Sakari Pälsin perikunnan varastosta tekijänkappaleita Pälsin teosten uusintapainoksista. Laatikoissa on vielä lukemista jäljellä ja seuraava myynti heimojuhlapäivänä 2.8. Lopella. Liikkuva kirjakioskimme kerää varoja yhdistyksemme toimintaan.

***

Näyttelymme on Fallesmannissa avoinna elokuun ajan, 28.8. asti. Vapaa pääsy kirjaston aukioloaikoina: ma, ti ja to klo 12-19, ke klo 10-19 ja pe klo 10-16.

Mirja Metsolan laadukas elämänkertadokumentti ”Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää” (YLE TV 1, Dokumenttitoimitus, 1996) tulee jälleen valkokankaalle Lopella. Elokuvailta on tiistaina 11.8. kello 18.00-19.30. Näytös järjestetään Fallemanni-salissa, taustalla näyttelymme, johon silloinkin on mahdollisuus tutustua.

Valokuvaaja Jussi Aallon esitelmä ”Sakari Pälsin valokuvat – vauhtia ja tilanteita” Fallesmanni-salissa keskiviikkona 12.8. kello 18.00-19.30. Jussi Aalto on tutki ja vedosti Pälsin valokuvia jo 1980-luvulla ja julkaisi kirjan ”Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia” (Otava 1985). Nyt hän valottaa Pälsin ideoita valokuvauskoneen käyttäjänä runsailla kuvaesimerkeillä ja kansainvälisestäkin näkökulmasta.

Molempiin kulttuuri-iltoihin on vapaa pääsy.

***

Tänä kesänä on jo ehtinyt tapahtuakin monenlaista:

Sakari Pälsin matkat ja elämäntyön hedelmät ovat jo houkutelleet tarmokkaita retkeläisiä Kroatiaan ja Viroon.

Pälsin herkullisia kala- ja rapujuttuja kuultiin Loppijärven valkeat yöt -soututapahtumassa kesäkuussa. Syrjän huvilan seinät kupristelivat, väkeä oli eteisessä ja jonoksi asti.

Krouvin kyläpäivillä perehdyttiin heinätöihin ja viljankorjuuseen Kansatieteellinen Filmi Oy:n historiallisia elokuvia katsellen. Dokumenttielokuvien tekoon 1930-luvulla osallistui Pälsikin. Elokuvanäytökset suunnittelimme yhden iltapäivän mittaiseksi sikermäksi, mutta yleisövirta oli katkeamaton ja niinpä kuvia pyöritettiin vielä sunnuntaipäiväkin.

Sakari Pälsin syntymäpäivän kukkaseppele sidottiin Länsi-Lopella luonnon parhaista aineksista ja se koristi nimihenkilömme muistomerkkiä yhden päivän ajan. Perinne on yhdistyksemme aloittama ja jatkuu taas, kun tulee uusi kesä ja heinähelteet.

***

Tervetuloa osallistumaan!
Lisätietoja: sihteeri Mervi Suhonen, misuhone(a)gmail.com<a href=”https://sakaripalsi.files.wordpress.com

  • Kakku valmiina
  • Kesäohjelmassa juhlia ja näyttelynavajaiset

    Kaikkiin kesätapahtumiimme Lopella on vapaa pääsy. Tervetuloa! Kesätiedotteemme avautuu tästä.

    Syntymäpäiväjuhlat

    Heinäkuun 9. päivänä muistamme Sakari Pälsiä hänen 133-vuotispäivänsä kunniaksi. Teemme retken Viroon katsomaan Pälsin teksteistä dramatisoitua Mina olin veel väikene -kesänäytelmää. Retki on loppuunmyyty.

    Lopen kunnan keskustassa nostamme tänäkin vuonna luonnonkukkaseppeleen Pälsin muistomerkille. Lyhyt syntymäpäivätilaisuus alkaa kirjaston edessä to 9.7. klo 11.30. Yleisö on tervetullutta mukaan!

    Muistoseppele

    Heinäkuun 30. päivän iltana laskemme kukat 50 vuotta sitten edesmenneen Pälsin haudalle Lopen vanhan kirkon mäellä. Kukkienlasku yhdessä Loppi-Seuran kanssa alkaa klo 19.50 ja kestää tuokion verran. Kello 20.00 alkaa seurakunnan järjestämä iltahartaus vanhassa kirkossa.

     

    Elokuvat pyörivät Krouvin kyläpäivillä Lopen Joentaan kylässä lauantaina 4.7. klo 12-16

    Pelloilta ja vainioilta – Kansatieteellinen Filmi Oy:n elokuvia 1930-luvulta

    Nostalgisia tosielokuvia kaskimailta, heinänteosta ja elonkorjuusta esittelee Mirja Metsola

     

    Hämeen Heimojuhla Lopella Sakari Pälsin hengessä sunnuntaina 2.8. klo 10-16

    klo 10.00 jumalanpalvelus Lopen kirkossa ja sen jälkeen seppeleenlaskut

    klo 11.30 Sakari Pälsin elämäntyötä esittelevän näyttelyn avajaiset Lopen kirjastotalon Fallesmanni-salissa

    klo 12.30 alkaen kulttuurikeskipäivä Sajaniemen Taidemäellä. Bussikuljetus Lopen keskustasta näyttelynavajaisten jälkeen. Soppalounas 5 € ja kahvikioski avoinna. Työnäytöksiä, Haagan Taideseuran näyttely ja muuta kesäohjelmaa.

    klo 13.30 pääjuhla Sajaniemen kesäteatterinäyttämöllä. Juhlapuheen pitää Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet: ”Miksi Kansallismuseossa on  Pälsin kuoppa?”

    klo 14.45 kulttuurikierros Sajaniemessä: bussikuljetus Taidemäeltä Pälsinmäelle, missä noin 60 minuutin kävelykierros Sakari Pälsin lapsuuden tärkeillä paikoilla, oppaina kotiseutuneuvos Ahti Gåpå ja FT Jukka Relas

    noin klo 16 paluukuljetus lähtee Lopen keskustaan sekä edelleen muille paikkakunnille

     

    Täällä kirjani syntyivät – näyttely Sakari Pälsin elämäntyöstä 3.-28.8.

    Näyttely on avoinna Fallesmanni-salissa Lopen kirjaston aukioloaikoina: ma, ti, to klo 12-19, ke klo 10-19, pe klo 10-16

    Nivelleerauskone, Tammelan riippumatto ja muita esineitä, kirjoja ja kuvia Lopelta Siperiaan

     

    Elokuvailta Fallesmannissa tiistaina 11.8. klo 18.00-19.30

    Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää. YLE TV 1 Dokumenttitoimitus 1996.

    Ohjaaja Mirja Metsola näyttää elämäkertaelokuvan pitkästä aikaa Lopella sekä kertoo, kuinka se kuvattiin

    Elokuvateatteri Orion Pälsi-näyttämönä 25.4. – Tervetuloa!

    Kaikille avoin elokuva- ja esitelmäpäivä

      Paikka: Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki
        Aika: lauantai 25.4. kello 10.00 – 16.45. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.
          Ohjelma avautuu tästä.
            Seminaarin jälkeen Orionin elokuvanäytös kello 17.00 – 19.
              Näytöksen pääsyliput 6,50 / 5 / 3 €, myynti ovella.

            Sakari Pälsin elokuvia kokonaisvaltaisena katselu- ja musiikkielämyksenä! Eero Grundström säestää etnografisia mykkäelokuvia harmoonilla, kanteleella ja huuliharpulla. Elokuvaseminaarin puhujat ovat etnografian ja elokuvatutkimuksen asiantuntijoita.

              Orionin elokuvanäytöksessä Pälsin sata vuotta sitten valmistama Arktisia matkakuvia, nyt uutena digitaalisena tallenteena ja improvisaatiomusiikin säestyksellä Päivän koko ohjelma avautuu tästä Seminaarin tauoilla mehuja ja pikkupurtavaa Sakari Pälsin seuran puhvetista käteisrahalla ***
                SAKARI PÄLSI – TIEDEMIES JA VEIJARI 10.00 Tervetuliaispuheenvuorot: KAVI ja Sakari Pälsin seura 10.20 Elokuva: Taidonnäytteitä ja voimankoetuksia, suunnittelu ja kuvaus Sakari Pälsi 11’48” 10.35 Esitelmä: Sakari Pälsi – etnografi kotona ja maailmalla (Jukka Relas, FT, Helsingin yliopisto) 11.30–12.40 Elokuvat: Jukopliut – Sakari Pälsin monta elämää, YLE TV 1, käsikirjoitus ja ohjaus Mirja Metsola, 55’00” Otavan kirjailijoita – Sakari Pälsi, ohjaus Kalevi Lavola, 8’00”

              KANSATIETEELLINEN FILMI JA KAUNEUS 13.00 Elokuva: Tammelan sianteurastus, suunnittelu ja kuvaus Sakari Pälsi, 18’58” 13.20 Esitelmä: Kansatieteellisen filmin esteettiset, teoreettiset ja käytännölliset linjaukset: Esteetikko Mäkinen, linjanvetäjä Vilkuna, pragmaatikko Pälsi ja kollektiivisen kokemuksen tallentaja Esko Aaltonen (Jouko Aaltonen, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja) 14.00 Elokuvat (Kansatieteellinen Filmi Oy:n tuotantoa 1930-luvulta): Puukolla ja kirveellä, suunnittelu ja kuvaus Sakari Pälsi, 34’36” Haaparuuhen synty, suunnittelu Kustaa Vilkuna, kuvaus Eino Mäkinen, 7’40” Kyläkeinulla ja sysimiilulla, suunnittelu ja kuvaus Esko Aaltonen, 8’00” Kutunjuusto, suunnittelu ja kuvaus Sakari Pälsi, 14’29” Mykkäelokuvien säestykset: Eero Grundström

                ELOKUVANTEKIJÄT KARJALASSA JA SIPERIASSA 15.30 Johdanto yllätysaiheeseen: Kuvaaja Pekka Kyytinen 15.35 Elokuvat (suunnittelu ja kuvaus Pekka Kyytinen):  Pellavankäsittelyä Kurkijoella 5’00” Taari – karjalainen juhlajuoma sekä Tuulastusta Laatokalla 4’40” 16.00 Esitelmä: Arktisia matkakuvia: dokumentin restauroinnin kiintoisat vaiheet (Lauri Tykkyläinen, Elävän kuvan museon johtaja) 16.20 Elokuvaesittelyt: Pälsin jalanjäljissä Siperiassa (Kira Jääskeläinen, ohjaaja) kertoo elokuvastaan Tagikaks (2013) sekä tulevasta Siperian-elokuvastaan, joka kuvataan samoilla seuduilla, missä Pälsi liikkui.

              ORIONIN ELOKUVANÄYTÖS klo 17.00 (pääsyliput 6,50 € / 5 € / 3 €) Tagikaks – olimme valaanpyytäjiä, ohjaus Kira Jääskeläinen, 55’00”, ohjaaja mukana esityksessä. Arktisia matkakuvia, ohjaus ja kuvaus Sakari Pälsi, 29’00”; digitaalinen tallenne KAVI 2014; elävä musiikkisäestys: Eero Grundström

    Juha Hurme: ”Sakari Pälsi oli häikäilemätön humanisti”

    Teatterimies Juha Hurmeen lukunäyte 6.2.2015. Valokuva: Jussi Aalto

    Teatterimies Juha Hurmeen lukunäyte 6.2.2015. Valokuva: Jussi Aalto

    Kirjailija ja teatterimies Juha Hurme ei kaunistele sanojaan luonnehtiessaan Sakari Pälsin poikajuttuja. Näissä jutelmissa pinnalta katsoen humoristiset poikien kujeet sisältävät aimo annoksen syvällistä aikuisen miehen maailmankatsomusta ja terävää kritiikkiä, Hurme sanoo.

    Boheemi komea mies ja terävä kynästään

    Juha Hurme maalailee Sakari Pälsin henkilökuvaa korostaen, että poikajuttuja 1930- ja 40-luvuilla kirjoittaessaan Pälsi oli aikansa julkkis ja tietoinen siitä. Kirjailijan työ ei poikajuttutuotannon alkaessa ollut Pälsille suinkaan vierasta: hän oli julkaissut muun muassa Pohjankävijän päiväkirjan (1919), joka Hurmeen sanoin sisältää semioottisia katsauksia eri kulttuureihin.

    ”Kivun ja väkivallan maailma on läsnä siellä, missä Sakari Pälsi kynineen kulkee”, Hurme kiteyttää. Pälsin kiitelty Käsivaraisen valokuvauksen opas (Näppäile hyviä kuvia, 1933) taustoittaa tosielämää dokumentoivan valokuvaajan tehtävää muistutuksella, että ”harvoinhan ihmisen sisäpuoli on näyttelykunnossa”.

    Aikuisen ajatuksia lapsen suulla

    Hurme on erityisen ihastunut poikajutelmista ensimmäisiin, jotka Pälsi julkaisi 1930-luvun alussa. ”Se oli siinä”, Hurme väittää ja jatkaa, että vielä heti sodan jälkeen vuonna 1944 julkaistussa Pälsin kaunokirjallisissa teksteissä on pohdinnan kipeyttä. Sen jälkeen Pälsille tuttu kärjekkäiden ristiriitojen maailma näyttää löystyvän ja ”pälsiläinen sielun vastakohtaisuus” menettää särmikkyyttään.

    Pälsin teemoja, jotka kiehtovat teatterimies Juha Hurmetta erityisesti, ovat aikuisten epäluotettavuus, kirkonkäynnin sisällöttömyys ja se, etteivät laillisuus ja oikeudenmukaisuus ole sama asia. Pälsi oli kirjailijana jo yli 50-vuotias, paljon nähnyt ja kokenut, mutta 4-10-vuotiaaksi minä-hahmoksi naamioituessaan hän saa poikajutuissaan tehdä kepposia, hämmästellä humalaisia ja katsoa sotaa silmät ymmyrkäisinä.

    Paljon anarkiaa ja ripaus armoa

    Pälsin poikakirjoissa elämän kovat lait saavat fyysisiä rangaistuksia, Hurme jatkaa. Pieni Saku saa äidiltään tukkapöllyä ja isältään vyöhihnaa, parhaat kaverukset Saku ja Arvo ovat alinomaa tukkanuottasilla ja kujeilevat rääkkäämällä eläimiä. Siinä asetutaan pahan henkiselle tasolle kuin amerikkalaisissa viihdegansteriromaaneissa, Juha Hurme huomauttaa ja pohtii, mikä kaikki mahtoikaan olla Pälsiin omaa esikuvakirjallisuutta.

    Esitelmäiltansa yhdeksi lukunäytteeksi Hurme oli valinnut Pälsin poikajutuista armollisimman, vuonna 1957 julkaistun tarinan siitä, kuinka Mummu ja pikku-Saku viettivät hämyn pyhää. Valtava rakkauden ilmapiiri huokuu tästä jutelmasta, joka samalla kuuluu Pälsin aktiivisen poikajuttutuotannon viimeisiin.

    Lastenkirjallisuutta?

    Yleisökysymykseen, minkä ikäisille lapsille Hurme itse suosittelee Sakari Pälsin poikajuttuja, vastaus on jyrkkä varoitus: ei liian pienille! Nämä ovat aikuisten kirjoja, hän tähdentää, mutta yleisön joukosta kuuluu vastalauseitakin. Moni muistaa kuulleensa Pälsiä jo lapsukaisena ja nauttineensa lukutuokioista yhdessä turvallisen aikuisen kanssa.

    Minne jäi viisas nauru? Ei se unohtunut. Itsekin suvereenina sanankäyttäjänä Juha Hurme väläyttää, että Sakari Pälsiä lukiessa nauru on oikeutettua, sillä poikajuttujen kieli on ainutlaatuista. Pälsi ei määrittele loppuun asti ja se on sanataiteen tehtävä.

    Kiitos yleisöllemme!

    Sakari Pälsin seura kiittää valpasta yleisöä, joka täytti yliopiston luentosalin ovensuuta myöten eikä päästänyt kirjailijavieraitamme, Juha Hurmetta ja Sakari Pälsiä vähällä.

    Teatteriohjaaja Juha Hurmeen ajatuksia Pälsin tuotannosta

    Keskustelutilaisuus
    ”Viisas nauru ja kerrontatekniikat Sakari Pälsin poikajutelmissa

    Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme kertoo, miksi Sakari Pälsin 80 vuotta sitten kirjoittamien kujeilutarinoiden syvä sanoma on ajankohtainen juuri meidän ajassamme. Kuulemme myös otteita Pälsin parhaimmistosta teatterimiehen itse lukemana.

    Milloin: perjantaina 6. helmikuuta 2015 kello 17.00-18.30
    Missä: Helsingin yliopiston päärakennus, uusi puoli (Fabianinkatu 33), 3. kerros, luentosali 8
    Kenelle: kaikille lasten oikeuksista ja hyvästä kirjallisuudesta kiinnostuneille
    Mitä maksaa: vapaa pääsy

    Juha Hurme nostaa Pälsin jutelmat suureen arvoon tuoreessa kirjallisuusromaanissaan Nyljetyt ajatukset (Teos 2014): ”Nämä Pälsin kirjat, joissa minä ja Fallesmannin Arvo ja monet muut mieliinjäävät hahmot seikkailevat, ovat Volter Kilven Saaristolaissarjan, Samuli Paulaharjun Tunturien yöpuolen ja Elmer Diktoniuksen Janne Kubikin rinnalla ei vain 1930-luvun hurjinta antia, vaan noiden muiden luettelemieni kanssa edistyksellisintä kirjallisuutta, mitä Suomessa on tähän mennessä saatu aikaan.” (s. 223‒224)

    Poikajutelmat olivat 1930-luvulta 1960-luvulle suosittua lastenkirjallisuutta Suomessa. Kirjoissa 7‒12 -vuotiaat maalaispojat puuhailevat omia töitään, tarkkailevat maailmaa ja tekevät kolttosia. Jutelmien kansatieteellinen tarkkuus, lapsen mielen syvällinen ymmärtäminen ja anarkistinen huumori ovat vastustamaton yhdistelmä.

    Päähenkilöitä on kaksi: ”minä” eli kirjailijan omakuva pikku Saku ‒ leikinjohtaja, aloitteentekijä, ja peruslaadultaan kyyninen fantasisti ‒ sekä fallesmannin poika Arvo, itsepäinen intoilija, mutta aina reaalipohjalla. (Luonnehdinnat Timo Tiusasen artikkelista ”Elämänkierto maalaismaisemassa ‒ Pälsinmaan kartoitusta”. Kanava 9/1982.)

    Pälsi itse perusteli sanomaansa ensimmäisten poikajuttujen ilmestyessä: ”Suurimpia vääryyksiä, mitä maailmassa kärsitään, ovat ne, joita toimintahaluiset pikkupojat saavat kärsiä. Kirja puolustaa pikkupoikien oikeuksia ja vapauksia.” (Otavan joulu 1931, s 2)

    Puoli vuosisataa myöhemmin Aaro Hellaakoski hehkutti: ”Vakaumukseni on, että viiden vuosikymmenen päästä palvellaan pylvään nenässä Pälsin poikakirjoja. Ne ovat sentään hänen omintakeisin taiteilijalöytönsä, jossa hän on huumaantuneena heittäytynyt leveimmille siivilleen ja antanut huumorinsa huhkia jokseenkin ilman estoja. Hän antaa pienen päähenkilönsä tajunnan tuontuosta polvehtia vapaana sellaisista opitun loogisuuden kaavoista, joihin sovinnainen kirjallisen esitystavan harjoittelu on ilmaisumme vienyt!” (Kuuntelua. Esseitä teoksista ja tekijöistä 1983, s 115‒127)

    Maailma muuttuu ja ajan myötä asenteet. Näyttää yllättäen siltä, että emme kulje suvaitsevampaan päin vaan konservatiivisemmiksi. Nykyisin joku voi jopa kokea Pälsin jutelmat liian rajuksi kirjallisuudeksi, ainakin niiden alkuperäiselle kohderyhmälle eli lapsille.

    Niinkö? Tervetuloa seuraamaan keskustelua, osallistumaan ja muuttamaan maailmaa!

    Lukemista:

      Ja sitten äitini antoi minulle tukkapöllyä, 1931
      Fallesmannin Arvo ja minä, 1932
      Minä olin pikkuinen vielä, 1944
      Kuninkaallinen ateria ja muita hauskoja jutelmia, 1951
      Minä sain kukon kiinni. Valikoima jutelmia kokoelmasta ”Minä olin pikkuinen vielä”, 1951
      Jukopliut! sanoi Fallesmannin Arvo. Uusia lapsekkaita jutelmia, 1952
      Kiltti poika se Fallesmannin Arvo. Lapsekkaita jutelmia, 1953
      ”Jetsulleen” sanoi Fallesmannin Arvo. Valikoima poikajuttuja, 1956
      Selvä peli, sanoi Fallesmannin Arvo, 1957
      Mina olin veel väikene, 1961
      Tasakäpälää vaan, sanoi Fallesmannin Arvo, 1962
      Rahat taikka henki, sanoi Fallesmannin Arvo, kun maantierosvo oli ja keppihevosella ratsasti, 1964
      Minä ja Fallesmannin Arvo, 1984

    Kaksi valokuvatyöpajaa Kroatiassa kesällä 2015

    Valokuvaaja Jussi Aallon ohjaama työpaja Dubrovnikissa, Kroatiassa 10.-17.6.2015 ja 15.-22.8.2015. Kurssit ovat keskenään samansisältöiset. Pääsyvaatimuksena toimiva digikamera ja innostus tilannekuvaukseen. Kurssipaketin hintaan sisältyvät matkat, majoitus, opetus sekä retkiä.

    Nimenomaan Balkanin-matkoillaan 1920-luvulla Sakari Pälsi kypsytteli taitojaan valokuvata ihmisiä erilaisissa, yllättävissä tilanteissa. Nämä ajatuksensa ja ohjeita kamerankäyttäjille hän kokosi kirjaksi ”Näppäilkää hyviä kuvia – Käsivaraisen pikavalokuvauksen opas”, joka julkaistiin vuonna 1930 (Otava).

    Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet verkossa: http://www.luova.fi/Palsi.

    Jussi Aalto on Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia -valokuvakirjan (1985) tekijä ja Sakari Pälsin hallituksen jäsen.