Sadan vuoden kuvat

sadan-vuoden-kuvat

Sakari Pälsin ja Kira Jääskeläisen elokuvat kiertävät Suomea

Sata vuotta sitten tutkimusmatkailija, kirjailija, arkeologi Sakari Pälsi palasi pitkäksi
venähtäneeltä tutkimusmatkaltaan kotiin Suomeen. Hänellä oli tuomisinaan ainutlaatuisia eläviä kuvia Beringin salmelta ja muualta Koillis-Siperiasta. Nyt tämä elokuva Arktisia matkakuvia esitetään uutena digitaalisena kopiona yhdessä Kira Jääskeläisen tuoreen dokumenttielokuvan kanssa eri puolilla Suomea. Jääskeläisen elokuva Pohjankävijäin merkintöjä seuraa Pälsin jalanjäljissä elämää Siperiassa ennen ja nyt. Esitysten yhteydessä järjestetään sekä seminaari että Pia Siiralan kinokonsertti. Järjestäjinä ovat Sakari Pälsin seura ry, Risto Jarva -seura ry ja Elävän kuvan keskus ELKE ry.

Helsingissä tapahtuma pidettiin elokuvateatteri Orionissa lauantaina 5.10. klo 14–18. Tampereella tapahtuma oli keskiviikkona 16.10. klo 16–20. Järjestäjänä on Pirkanmaan elokuvakeskus/Arthouse Cinema Niagara ja tapahtuma on osa Sugrifest -festivaalia.

Esityksiä on lisäksi 20.10 klo 14 Forssassa Elävienkuvien teatterissa (elokuvat, ei seminaaria) ja Lopella, Sakari Pälsin synnyinpitäjässä lauantaina 9.11.2019 klo 15-18 Lopen kunnan valtuustosalissa. Muista esityksistä tiedotetaan myöhemmin.

Arktisia matkakuvia

Dokumenttielokuva 38 min, kuvaus ja toteutus Sakari Pälsi. Rahoitus: Suomen
muinaismuistoyhdistys 1917.

Vuonna 1917 suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi (1882–1965) matkusti Koillis-
Siperiaan mukanaan elokuvakamera ja 4000 metriä filmiä. Hän kuvasi siellä vuosina
1917–1919 elokuvan Arktisia matkakuvia sekä otti runsaasti valokuvia. Matkalta
syntyivät myös kirjat Pohjankävijän päiväkirja ja Arktisia kuvia. Valkokankaalla nähtiin
mm. alkuperäiskansa tšuktšien käsityöläisiä valmistamassa luuveistoksia,
peurannahkateltan rakentaminen, mursunsuolisadetakin valmistus, uhritoimituksia ja
alueen kalastusta ja arkielämää. Sensaatiomaisen elokuvan Suomen ensi-ilta oli vuoden
1919 loppupuolella. 1930-luvulla filmikelat katosivat, kun toimelias Pälsi oli jo muissa
töissä ja Siperian-filmien arkistointi unohtui. Ne löytyivät Hankkijan talon ullakolta 1975 ja restauroitiin Suomen Elokuva-arkistossa 1976–78. Uusi digitaalinen kopio
kameraoriginaalista valmistui Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa (KAVI)
vuonna 2015.

Orionin ja Niagaran esityksiin liittyi myös Kinokonsertti

Arktisia matkakuvia nähtiin ja kuultiin viulisti Pia Siiralan säestämänä.

Pia Siirala tutustui Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin 20 vuotta sitten toimiessaan
Moskovassa Ensemble XXI kamariorkesterin konserttimestarina. Orkesterin kiertueet
ulottuivat Koillis-Siperiaan asti. Vuodesta 2008 lähtien Siirala on kerännyt noin 1000
arkaaista musiikkiperinnettä edustavaa laulua Tšukotkalta ja Kamtšatkalta. Hän on käyttänyt musiikista saatuja aihelmia sävellyksissään ja valmistelee aiheesta
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiiikin osastolle taiteellista tohtorintutkintoa.

Pohjankävijäin merkintöjä

Dokumenttielokuva 58 min, käsikirjoitus ja ohjaus Kira Jääskeläinen, kuvaus Joona
Pettersson, Leikkaus Mervi Junkkonen, Äänisuunnittelu Janne Jankeri, Tuotanto Jouko
Aaltonen, Illume Oy 2019.

Sata vuotta myöhemmin ohjaaja Kira Jääskeläinen palaa Pälsin jäljissä Beringin salmelle
mukanaan Sakari Pälsin filmi siinä esiintyneiden jälkeläisille näytettäväksi. Uuden sekä
vanhan filmimateriaalin, Pälsin muistiinpanojen ja paikallisten ihmisten avulla elokuva
kertoo tšuktšien ja Siperian eskimoiden kiehtovasta mutta myös uhanalaisesta
maailmasta eilen ja tänään. Jääskeläinen on työskennellyt Tšukotkalla vuodesta 2005
lähtien ensin tutkijana ja sitten elokuvantekijänä. Tagikaks- olimme valaanpyytäjiä
valmistui vuonna 2012. Pohjankävijäin merkintöjä on hänen toinen Beringin salmella
tekemänsä elokuva. Se on kiertänyt kansainvälisillä festivaaleilla ja palkittu sekä Pärnun
elokuvafestivaaleilla että Anadyrin kansainvälisillä arktisen elokuvan festivaaleilla.

Elokuvaesityksien edellä seminaarissa kuullaan esitelmät:

Tutkija FT Jukka Relas: Sakari Pälsin Siperian-matka 1917–19.
VTM Mirja Metsola: Elokuvantekoa arktisissa olosuhteissa 1917.

Helsingissä, Tampereella ja Lopella on tapahtuman yhteyteen ripustettu Sakari Pälsin seuran toimesta suunniteltu suppea näyttely, jossa kerrotaan Sakari Pälsistä ja valotetaan sitä, millaista oli elokuvan teko vaikeissa arktisissa olosuhteissa. Tästä on löytynyt Pälsin kirjeistä ja muistikirjoista uutta tietoa. Mukana on valokuvia, elokuvasuunnitelmia, muistikirjoista löytyneitä katkelmia elokuvan teon vaiheista, kehitereseptejä jne. Kuvia tulee myös Kira Jääskeläisen elokuvaprojektista.

Lisätietoja:

Sakari Pälsin seura ry; pj Jukka Relas puh 050 5303278, Mirja Metsola puh 040 7527307
Pohjankävijäin merkintöjä -elokuvan tuottaja Jouko Aaltonen Illume Oy puh 0500 877458

Sakari Pälsistä enemmän:

Sakari Pälsi – Elämä ja työt (Into 2017)

Jukka Relas: Jonnekin lumottuun paikkaan. Sakari Pälsi ja Loppi (Sakari Pälsin seura 2019)

Mirja Metsolan dokumenttielokuva Jukopliut – Sakari Pälsin monta elämää (1995) 

Mainokset

Hautausmaakävely 30.7.2019

kuva3

Pälsien sukuhauta. Kuva: Mirja Metsola

Loppi-viikolla 30.7. Lopen Kulttuuritoimi järjesti Suviehtoon hautausmaakävelyn Sakari Pälsin suvun ja kirjoihin liittyvien henkilöiden haudoille. Oppaina toimivat Jukka Relas, Antti Koskimäki ja Kalevi Nevanpää.

kuva-2

Jukka Relas kertoo ennätyssuurelle yleisölle koskettavia ja hauskoja tarinoita vainajien elämästä. Kuva: Mirja Metsola

Lisätietoja henkilöistä ja paikoista löytyy Jukka Relaksen uudesta kirjasta ”Jonnekin lumottuun paikkaan” (Sakari Pälsin seura ry 2019). Kirjaa saa tilata Sakari Pälsin seuralta ja ostaa mm. Lopen kirjastolta. Jukka Relas kertoo kirjastaan myös Lopen päivän pääjuhlassa Lopen Järventaustan Syrjässä 4.8. klo 14.

 

Uusi kirja Sakari Pälsistä

kirjan-kansi.jpg

Jukka Relaksen kirjoittama ja Sakari Pälsin seuran julkaisema kirja, Jonnekin lumottuun paikkaan – Sakari Pälsi ja Loppi, on ilmestynyt. Kirja esittelee kulttuurihistoriallisen kävelyretken muodossa Sakari Pälsin kotiseudustaan Lopesta kirjoittamien kirjojen ja kirjoitusten paikat, talot ja niissä asuneet ihmiset. Mukana on runsaasti sitaatteja Sakari Pälsin teksteistä. Kirja on runsaasti kuvitettu ja siinä on useita karttoja. Lopussa on luettelo Pälsin Loppi-aiheista kirjoituksista sekä henkilö- ja paikannimihakemisto niihin.

Kirjan hinta on 25 euroa. Sitä myydään Lopen kirjastossa ja Sajaniemen Taidemäellä.

 

Loppi-viikolla Sakari Pälsi aiheista ohjelmaa

Vuorennokka 2010Maisema Loppi-järveltä. Kuva: Jukka Relas.

 

Tiistai 30.7.2019 

Hautausmaakävely Lopen hautausmaalla. Lähtö klo 18 siunauskappelin luota. Pilpalantie 2, Loppi.Tänä vuonna teemana on Sakari Pälsin kirjojen henkilöt. Kierroksen vetävät Jukka Relas, Antti Koskimäki ja Kalevi Nevanpää.

Lisää tietoa: https://loppi.fi/tapahtuma/lopen-paiva-2/

Torstai 1.8.2019 

Kansanlaulukirkko Lopen Vanhassakirkossa klo 20. Pilpalantie 97, Loppi. Ennen tilaisuuden alkamista noin klo 19.50 kukkien lasku Sakari Pälsin haudalle Vanhankirkon mäessä.

Lisää tietoa: https://loppi.fi/tapahtuma/kansanlaulukirkko-2/

Sunnuntai 4.8.2019

Lopenpäivän tilaisuus Järventaustan pirtillä klo 14. Järventaustantie 643, Loppi. Jukka Relas esittelee uutta kirjaa, Jonnekin lumottuun paikkaan – Sakari Pälsi ja Loppi, ja sitä on myös tilaisuudessa myytävänä.

Lisää tietoa: https://loppi.fi/tapahtuma/lopen-paiva-2/

Tervetuloa!

Portaan Nahkuriverstaan taidekesä 2019

23.–25.8.2019
Kappelintie 26, 31340 Porras

Sakari Pälsin seura ei lukeudu tapahtuman järjestäjiin, mutta lauantain 24.8. ohjelmaan sisältyy mielenkiintoista kerrontaa Sakari Pälsistä. Lauantain ohjelma koostuu suurimmaksi osaksi Pälsin yhteyksistä Tammelaan ja hänen elokuvistaan. Elokuvaohjaaja Kiira Jääskeläisen elokuvan mukana päästään puolestaan Pälsin jäljille.

OHJELMA

Perjantai 23.8.

18.00
Taidekesän avaus. Vapaa pääsy
Kesäasukasluento. FT, kirjailija Minna Maijala: Minna Canth
Taidekesän residenssikylätaiteilijat esiintyvät paikallisten kera
Taidekesä-kuoro – kylän asukkaat ja kesäasukkaat, kuoronjohtajana Ilona Korhonen

Lauantai 24.8.

13.00
Asiantuntijaseminaari ja vuoropuhelua. Vapaa pääsy
FM Marketta Havola: Tammela-kytkyjä elämäkertakirjasta ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” (luento)
TaT, elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen: Kansatieteellinen Filmi oy ja Sakari Pälsi (luento)

15.00
Elokuvaohjaaja Kira Jääskeläinen: Pohjankävijäin merkintöjä (elokuvaesitys 58 min). Vapaa pääsy

17.00
Taidekesän buffet

19.00
Iltamat (10 €)
Sakari Pälsin elokuvia: Tammelan sianteurastus (19 min, 1938/1941)
Taidonnäytteitä ja voimankoetuksia (12 min, 1938/1941)
Kyläresidenssitaiteilijat ja paikalliset. Taidekesä-kuoro. Musiikkia

Sunnuntai 25.8.

12.00
Taidekesän päätösbrunssi
Järjestäjät:

Portaan Nahkurinverstas oy

Tammelan kulttuuripalvelut

Kulttuuriyhdistys Teatteri Umpihanki ry
Yhteistyössä:

Maaseudun Sivistysliitto

 
Nahkurinorsilla tavataan!

AINON JA SAKARIN PÄLKÄNE

Sakari Pälsin valokuvia 1910 – 1920 -luvuilta

Näyttely Pälkäneen pääkirjasto Arkissa 30.11. – 29.12.2018 ainon-ja-sakarin-paelkaene

Sakari Pälsi (1882 – 1965) oli suomalainen arkeologi, kulttuurivaikuttaja, tutkimusmatkailija, kirjailija, arvostettu valokuvaaja ja kansatieteellisten elokuvien tekijä. Tutustuttuaan vuonna 1904 tulevaan vaimoonsa Ainoon (o.s. Anttila) Sakari alkoi vierailla myös tämän kotiseudulla Pälkäneellä.

Sakari Pälsin seuran puheenjohtaja, FT Jukka Relas ja FM Jaakko Simola ovat valinneet näyttelyksi Pälsin 28 valokuvaa, jotka esittävät Pälkäneen vaikuttavia näkymiä, Anttilan talon pihapiiriä, Ainoa kotonaan sekä perheen ja suvun vapautuneita hetkiä kesänvietossa. Myös Pälkäneen Vanha kirkko esiintyy kuvien joukossa. Valokuva-aineisto on saatu Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista ja Sakari Pälsin perikunnalta. Pääosaa kuvista ei ole ollut aikaisemmin esillä.

Aino ja Sakari avioituivat vuonna 1907 ja perustivat kodin Oulunkylään. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Liisa ja Vappu. Sakarin palattua vuoden 1909 Mongolian matkalta Suomeen perhe asettui joksikin aikaa Ainon lapsuudenkotiin Pälkäneen Onkkaalan kylän Anttilaan. Sakari halusi kirjoittaa rauhassa matkastaan ja kehittää valokuviaan. Tähän aikaan 1910-luvun alussa Sakari lienee ottanut suurimman osan Pälkäne-kuvistaan, joiden keskeinen kohde on luonnollisesti Anttilan pihapiiri asukkaineen.

Sakari katsoo kuvissaan paikkaa selvästi kansatieteilijän silmin. Hän oli kuitenkin saanut myös valokuvaustekniikan oppia alan asiantuntijalta Daniel Nybliniltä. Varhaiset kuvat kertovat Pälkäneestä aikana, jolloin valokuvia otettiin vielä vähän. Pälsi myös kirjoitti valokuvauksesta näihin aikoihin ensimmäisen artikkelinsa Valokuvauskone kotiseutututkijan käsissä (1914), joka julkaistiin Kotiseutututkijan oppaassa. Pälsin tärkein julkaisu valokuvauksen alalta on vuonna 1930 julkaistu Näppäilkää hyviä kuvia (Otava). Aino teki myöhemmin uransa kirjailijana. Hänen teoksensa Marketan ja Juhanin avioliitto (1942) perustuu Anttilan talon sukuhistoriaan.

FT Jukka Relas on kansatieteilijä ja Sakari Pälsin työn asiantuntija. Hänen väitöstutkimuksensa käsitteli Presidentinlinnan sisustusta ja sen muutosta vallan, tyylin ja tilan käsittein. Sakari Pälsin seura on yhdistys, jonka tehtävä on vaalia monipuolisen kulttuurivaikuttajan elämäntyötä ja tehdä sitä eri tavoin tunnetuksi. Seuran merkittävin hanke on vuonna 2017 ilmestynyt laaja artikkelikokoelma Sakari Pälsi – Elämä ja työt, jonka ovat toimittaneet Mirja Metsola ja Jukka Relas. FM Jaakko Simola on pälkäneläinen kansatieteilijä ja museoalan työntekijä, joka on kiinnostunut kulttuurimaiseman analysoinnista koreografian käsitteen avulla.

Ainon ja Sakarin Pälkäne tarjoaa tunnelmallisten vanhojen valokuvien ja asiantuntijoiden tekemien oheistekstien muodossa yleisölle uusia kuvaelämyksiä ja tietoa Pälkäneen rikkaasta kulttuurihistoriasta. Valokuvien esittämä ympäristö on säilynyt ja on edelleen monille ihmisille läheinen. Pälsin Pälkäne-yhteys ei ole kuitenkaan yleisesti tunnettu asia. Useimmat kuvien esittämistä paikoista kuuluvat nykyään valtakunnallisesti merkittävään Pälkäneen pitäjänkeskuksen alueeseen. Näyttely rohkaisee näin vaalimaan myös paikallista kulttuuriympäristöä ja siihen liittyviä identiteettiarvoja.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pälkäneen kirjaston, Sakari Pälsin seuran ja Pälkäneen kunnan Kulttuuripalveluiden kanssa. Sitä on tukenut Luopioisten Säästöpankkisäätiö.

Näyttely on avoinna yleisölle Pälkäneen pääkirjasto Arkin näyttelytilassa (Kehätie 4, Pälkäne) 30.11. – 29.12.2018 kirjaston aukioloaikoina.

Sakari Pälsi vieraiden kulttuurien kuvaajana

Sakari Pälsin seura ry järjestää: kiinnostava esitelmä historiallisessa Lapinlahden sairaalan miljöössä. Sakari Pälsi vieraiden kulttuurien kuvaajana – Eeva-Liisa Myllymäki kertoo.

Lauantaina 20.10.2018 klo 15.00 Lapinlahden lähde, auditorio,  Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki. Helsingin Hietaniemen hautausmaan kupeessa vanha 200-vuotiaan sairaala-alueen päärakennuksessa, hyvät kulkuyhteydet Ruoholahden metroasemalta Porkkalankadun alikulun kautta tai Lapinlahdenkadun päästä. Kahvio avoinna klo 16 asti! Lisätietoja: Lapinlahden Lähde

Matkakuvia

Eeva-Liisa Myllymäki ja Sakari Pälsin kuvaama intiaanitoteemi Kanadasta. Kuva: Mirja Metsola

 

Sakari Pälsin mukaan matkakirjailijan ”ensimmäinen avu on uteliaisuus” ja on tärkeää muodostaa oma käsityksemme avoimin silmin, vaikka oma taustamme aina vaikuttaa. Tietoisuus omasta kulttuuritaustasta, reflektiivisyys, on nykyajan globetrottereille tärkeä ominaisuus, varsinkin silloin, kun matkasta syntyy muille esitettävä kertomus.

Sakari Pälsi tunnetaan arkeologina, kirjailijana, tutkimusmatkailijana ja valokuvaajana. Hän perehtyi muiden kansojen kulttuuriin ja elintapoihin eri puolilla Eurooppaa sekä kaukomatkoillaan Mongoliaan, Koillis-Siperiaan ja Japaniin sekä Kanadaan.  Näkemänsä ja kokemansa hän on dokumentoinut ja raportoinut sanallisesti ja kuvallisesti, kansatieteellisellä tarkkuudella mutta myös huumorilla. Häntä pidetäänkin yhtenä suomalaisen matkakirjallisuuden suurimmista klassikoista. 1920-1940-luvuilla syntyneet monet matkakirjat kuten Mongolian matkalta, Arktisia matkakuvia, Bosna Ponosna ja Suuri, kaunis ja ruma maa (Kanada) ovat bibliofiilien metsästyskohteita antikvariaateissa. Pälsin vaiheita ja seikkailuja kuvataan vuonna 2017 ilmestyneessä kokoomateoksessa Sakari Pälsi. Elämä ja työt (Kustannus Oy Into, toim. Mirja Metsola ja Jukka Relas).

VTM Eeva-Liisa Myllymäki kertoo Pälsistä maailmanmatkaajana ja vertaa hänen matkakirjojaan vaikkapa Lawrence Durrellin matkakuvauksiin. Myös semiootikkoja on kiinnostanut matkailun analyysi ja toiseuden kohtaamisesta on kirjoittanut esim. filosofi Julia Kristeva. Esitelmöitsijä Eeva-Liisa Myllymäki on itsekin kokenut maailmanmatkaaja. Hän on, kuten Sakari Pälsi, syntyisin Lopelta, työskennellyt diplomaattina mm. Latinalaisessa Amerikassa ja Egyptissä ja julkaissut artikkeleita kulttuurien kohtaamisesta.

Tervetuloa!