Sakari Pälsin Siperia oli toisenlainen

Tagikaks – olimme valaanpyytäjiä

Sakari Pälsin seuran vuosikokousillassa katsoimme Kira Jääskeläisen dokumenttielokuvan (2012) Tšukotkan valaanpyytäjien arjesta ja ajatuksista 2010-luvulla. Meillä oli myös tilaisuus haastatella filmin ohjaajaa.

Tšukotkan ihmisiä

    Alueen alkuperäisväestöihin kuuluvat Sakari Pälsillekin tutut tšuktsit. Siellä asuu myös jupik-eskimoita, joille Kira antaa elokuvassaan puheenvuoron.
    Tšuktseja on ikivanhalla kotiseudullaan vielä noin 15 000 henkeä. Heidän äidinkielensä on elävä osa kulttuuria, vaikka tavallisesti puhutaankin venäjää. Monet tšuktsiperheet elävät porotaloudesta.
    Jupikit ovat Tšukotkalla pieni vähemmistö, joiden kieli on katoamassa kuten myös perinteiset tavat.
    Valtaosa alueen asukkaista on venäläisiä. Satunnaisten työmahdollisuuksien myötä kyliin ja sieltä pois muuttaa kanadalaisia ja eurooppalaisia. Väkeä tulee ja menee, mutta alkuperäiskansat pysyvät paikoillaan.

Maailman laidalla

    Seutu on kuvankaunista. Vuoristoinen rannikko on lintujen ja vesieläinten monipuolinen maailma. Kira kertoo, että valaita näkyy päivittäin. Elokuvaan on tallennettu huikaisevia auringonlaskuja ja sydäntalven lumihankia.
    Tšukotkalla rannikkokyliin pääsee vain linnuntietä. Mantereen puolelta ainoa realistinen kulkuyhteys on piirikunnan pääkaupungista Anadyristä liikennöivä lentokone, joka lentää kerran viikossa, vaikeiden sääolojen sattuessa harvemmin. Edestakainen lippu maksaa tuhat euroa. Merelle on helppo lähteä, mutta kauas ei pääse. Veteen on piirretty viiva, Venäjän ja Yhdysvaltain raja, jonka ylittäminen on yksityisveneellä turha yritys.
    Sakari Pälsillä oli tässä suhteessa helpompaa: laivat ja veneet kulkivat, koiravaljakoita riitti.

Elokuvan sankarit

    Edesmenneen valaanpyytäjä Tagikakin kaksi nyt jo aikuista poikaa – Tagikaks – ovat noin 300 asukkaan rannikkokylän vakioasukkaita. Valaat, mursut ja hylkeet ovat oleellinen osa kyläläisten toimeentuloa. Meri tarjoaa tuoretta syötävää ja talvivarastoa niin ihmisille kuin koirillekin. Alkuperäisväestöjen pyyntitoiminnasta ei ole merinisäkäskantojen tulevaisuudelle vaaraa.
    Kuitenkin Tagikaks-veljekset kertovat elokuvassa, miten pyyntimies ei enää ole ammateista arvostetuimpia. Työ on raskasta ja se on menettänyt hohtonsa koko kyläyhteisön yhteisenä ykkösasiana. Haluaako kukaan valaanpyytäjää aviomiehekseenkään?
    Miehet toivovat työtä rakennushankkeista tai miltä tahansa muulta parempituloiselta ja arvostetummalta alalta. Työpaikat ovat syrjäisellä rajaseudulla kuitenkin kovin vähissä. Talvet ovat pitkiä, työttömyys ja alkoholi latistavat moraalia ja kulttuuritapahtumia on aniharvoin.

Neuvostoliitto kävi täällä

    Moni kylässä ajattelee neuvostoaikaa ja huokaisee. Enää ei muisteta, miten suunnitelmatalous kauan sitten tuli rymisten ja pakotti luontaiselinkeinoista eläneet pyyntiväestöt väkinäiseen eurooppalaiseen kuriin ja järjestykseen. Silloin järjestelmänvaihdoksen aattona Sakari Pälsi vietti kaksi talvea Siperiassa, kirjoitti ”Siperiankävijän päiväkirjaa” ja elokuvasi ”Arktisia matkakuvia”.
    Nyt muistellaan, että kolhoosien aikakaudella toimeentulomahdollisuuksia oli enemmän, viinaa vähemmän ja pohjoisille syrjäseuduille lennätettiin etelästä ja lännestä uutta väestöä, innovaatioita ja elinvoimaa.
    Kun Neuvostoliitto romahti, syrjäkyliä kohtasi täydellinen katastrofi rahan, sähkön ja toivon lopahtaessa. Vierasväestö lähti, elintarviketuotanto sortui. Sekavassa tilanteessa kyliä jopa siirreltiin paikasta toiseen asukkaiden mieltä kysymättä. Mutta valaat jäivät, tuore liha ja rasva.

Rupla ratkaisee

    Nykyinen kyläyhteisö on kaikessa yllätyksettömyydessäänkin turvallinen ympäristö. Ketään ei jätetä yksin.
    Vaikka lähtö muualle houkuttelisi, Tagikaks ja monet muut kyläläiset ovat taloudellisesti sidottuja kotikyläänsä. Televisiosta näkyy todellisuuksia, joihin matkustelemiseen paikallisasukkailla ei koskaan ole riittävää matkakassaa.
    Raha on motiivi myös toisella tavalla: alkuperäisasukkaille on valtion puolesta taattu tarpeen mukaan pieni työttömyyskorvaus tai eläke niin kauan kuin he asuttavat samoja kyliä, joihin ovat aikanaan asettuneet. Erityisesti nuoret naiset käyvät kyllä hankkimassa koulutusta jopa Pietarissa asti, mutta moni palaa opintojensa jälkeen takaisin.

Tagikaks 2020 ?

    Uusia kyläläisiä syntyy ja he käyvät koulunsa. Edesmenneet saavat leposijansa vuorten rinteiltä, missä heidät saatetaan tuonpuoleiseen perinteisin uskomuksin.
    On vuosia, jolloin ulkomaalaisia saapuu Tšukotkan kyliin rakennushankkeineen. Paikallinen käytännön ammattiin kasvanut, rautaisen tilanteenhallinnan sisäistänyt valaanpyytäjä on kanadalaiselle rakennusfirmalle yhtäkkiä unelmatyöntekijä.
    Kylien tulevaisuutta ajatellen valaanpyytäjät eivät jouda pysyvästi muihin töihin. Siperian luonto on ihmistä suurempi, säät vaihtelevat, linnut, kalat ja merinisäkkäät tulevat ja menevät omassa rytmissään. Niissä oloissa pyyntimies on alansa ammattilainen ja korvaamaton.

Takaisin Siperiaan!

    ”Ensivierailu Tšukotkalla on eurooppalaiselle iso kokemus”, Kira Jääskeläinen sanoo. ”Joko vakuutut, että tänne et koskaan palaa, tai tiedät heti, että tulet vielä takaisin, uudelleen ja uudelleen.”
    Kysyin Kiralta, tervehtivätkö eskimot toisiaan hieromalla neniä vastakkain. Sellaista olen kuullut. Kira kertoo, että vaikka eurooppalaistuneisiin tapoihin ei kuulu mitään nenärituaaleja, Tšukotkalla sanotaan: ”Kun muistan hajusi, muistan sinut, vaikka olet kaukana.”
    Tagikaks” on Kira Jääskeläisen esikoiselokuva. Nyt hän valmistelee uutta elokuvaprojektia. Pitkän odottamisen jälkeen hänellä on alkamassa jälleen uusi matka Tšukotkalle, tällä kertaa myös aiemmin tuntemattomiin paikkoihin ja uusien ihmisten pariin. Matkavalmisteluja hiukan helpottaa, että muutamiin kyliin voi jo pitää yhteyttä sähköpostitse.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s