Taustalla lauluyhtye Kồrsikud, vas äitihahmo Liisa Aibel, Saara Kadak (Saku) ja Arvo (Marin Mä
gi-Efert)

Teatterimatka Viroon: ”Minä olin pikkuinen vielä”

Sakari Pälsin pikkupoikajutelmiin perustuva näytelmä ensi-illassa Viron Palmsessa 15.5.2014.

    Matkakertomuksen teksti: Mirja Metsola
    Kuvat: Rakveren teatteri, lehdistökuvat

Sakari Pälsin seura teki retken Itä-Viroon, jossa Rakveren tunnettu ja arvostettu teatteri esitti Ivo Eensalun dramatisoiman ja ohjaaman Pälsin teksteihin perustuvan lastennäytelmän ”Mina olin veel väikene”. Ensireaktiot näytelmän jälkeen olivat seuralaisten keskuudessa riemastuneita. Tekstithän ovat seuralaisille monet hyvinkin tuttuja kymmenien lukukertojen jälkeen. Pertti Järvenpää kirjoitti jo samana iltana:

    ”Esitys Palmsessa hyvä! Vaikkei ymmärtänyt kaikkia repliikkejä, niin Sakarin ja Fallesmanin Arvon hommat ja kommellukset kyllä selvisivät. Niinkuin oletimmekin, niin ryhmämme huomioitiin. Ojensimme kukkia ja Pälsi-aineistoa, Mirja piti hyvän puheen, jonka Maile Hiiet tulkkasi yleisölle.”

Episodinäytelmä oli lapsille suunnattu täyspitkä kokonaisuus. Yhtenäistä juonta ei Pälsinkään jutelmissa ole, yksi tai kaksi pikkupoikaa kokee ja tekee asioita hämäläisessä maalaismijöössä usein konfliktiin joutuen milloin aikuisten, milloin elukoiden kanssa. Varsinaisia teatterirooleja oli vain kolme. Sakua ja Arvoa esittivät nuoret, lahjakkaat ja oikein hauskat näyttelijättäret Saara Kadak ja Marin Mägi-Efert, jotka herkeämättä liikkuivat akrobaattisen notkeasti pitkin vanhan navetan miljööseen sijoitettua näyttämöä, hyppien puuhevosen selkään tai heinäkasaan. Pelottava äitihahmo Liisa Albel muuntautui myös vaikkapa flirttailevaksi pikku Idaksi. Teatteriesitystä rytmittivät episodien väliin sijoittuvat musiikkiesitykset. Kolmihenkisen ”Korsikud”(Oljenkorret)- ryhmän muusikot – kolme hyvänkokoista miestä lauloivat jykevästi ja soittivat suurta soitinarsenaalia harmoonista sahaan, rumpuun ja puhaltimiin. Tarvittaessa jokainen heistä muuntautui milloin isäksi, tappelevaksi kyläjuopoksi tai siaksi.

Musiikkina kuultiin virolaisia ja suomalaisia perinnesävelmiä, lastenloruja; musiikkia oli myös esim. Sepi Kumpulaiselta ja Juice Leskiseltä, jonka ”Sika”-lauluun osasi myös innostunut lapsikatsomo yhtyä.

Ohjelmalehtisessä on mukana runsaasti tietoa Pälsistä ja myös loru- ja leikki-ideoita lapsille. Sanastosta annettiin lisätietoa esim. siitä mitä tarkoittaa pohjaonki, ongenkoukku, lehmihaka, yöjalassa käynti tai toti. Esitetty musiikki julkaistiin myös äänilevynä. Esityksiä jatketaan Palmsen kartanon hienossa EU-tuella kunnostetussa miljöössä kesän ajan.

Minä olin pikkuinen vielä” -kokoelman käänsi Harald Lempiku vuonna 1961 viroksi ja silloin dramatisoitiin myös ensimmäinen näytelmäversio, jota ei kuitenkaan missään esitetty. Vuonna 1999 Harald Lepik ja Avo Löhmus käänsivät poikajuttuja viroksi ja kirjan nimi oli ”Selge sott ütles Vallesmanni Arvo”. Suomessa jutelmakoostetta on esitetty ainakin Lopen teatterissa 1980-luvulla. Rakveren teatterin ohjelmalehtisessä vihjaistaan Astrid Lindgrenin saaneen virikkeitä ”Vaahteramäen Eemeliinsä” Pälsin poikajutuista – samanhenkisiä ovat ainakin. Lindgrenin pohjalta tehtyjen TV-sarjojen innoittamana Yleisradio teki vuonna 1995 Osku Valveen dramatisoiman ja Sakari Rimmisen ohjaaman ”Minä ja Fallesmannin Arvo”- draamasarjan, joka tosin jäi näkökulmaltaan enemmän herttaiseksi ja romanttiseksi lastenteatteriksi josta oli siivottu pois Pälsin rankempia ydinajatuksia.

Sakari Pälsi ei lapsuutta kuvatessaan nimittäin ollut mikään romantikko, vaan konstailematon realisti, joka toi esiin maalaisyhteisön ja pikkupoikien valtahierarkiat, raakuuden, kiusaamisen, juopot ja petolliset aikuiset; tekopyhyyden johon syyllistyvät paitsi aikuiset myös lapset itse. Hän puhui vaikeistakin asioista- ei rivosti, vaan mehevästi, ja korosti hienovaraisesti ja lämmöllä myös hyvyyttä, lempeyttä ja sovinnon tuomaa helpotusta. Rakveren teatterin tulkinnassa pojat eivät ole aina suinkaan sympaattisia, vaan tunteiden kirjo näkyy, ja ennen kaikkea hedelmällinen omatoimisuus ja sitä tukevat aikuiset nähdään pikkupoikien itsetuntoa kohottavina, hyvän lapsuuden edistäjinä. Ohjaaja Ivo Eensalu korosti muistelleensa työprosessin aikana paljon omia lapsuudenkokemuksiaan ja päätyneensä tulkinnassa samaan kuin Pälsikin: ”puolustamaan pikkupoikien oikeuksia ja vapauksia”. Äskettäin ilmestyneessä Juha Hurmeen ”Nyljetyt ajatukset”- romaanissa (2014, arvostelu 3.5. 14 HS/s.C 10) nostetaan esiin myös ”oudosti unohdetut” Pälsin poikajutelmat. Vaikka Pälsin kansatieteellisellä tarkkuudella kuvaama maalaismiljöö onkin lähes kadonnut, on hänen esiin nostamansa kysymys siitä, missä ja miten lapset (myös pienet tytöt, toim. huom) saavat liikkua ympäristössään, käyttää sitä, olla omatoimisia ja sellaisina hyväksyttyjä, yhä ajankohtainen.

Palmsen kartanon esittely ja yhteystiedot esim. visitestonia.com – sivustolla.
Seurueemme vuokrasi auton yhdeksi päiväksi Tallinnasta edullisesti. Rakveren kaupunki
on usean kymmenen kilometrin päässä Palmsen kartanoalueelta.

Teatterin verkkosivut ja tietoa esitysten kesäaikataulusta:http://www.rakvereteater.ee/teater/lavastus/mina-olin-veel-vaikene/

Lippuja verkkokaupasta: piletimaailm.com

Mainiot näyttelijät Saku (Saara Kadak, vas.) ja Arvo Marin Mägi-Efert Rakveren teatterin hulvattomassa lastenkomediassa Minä olin pikkuinen vielä (Mina olin veel väikene)

Mainiot näyttelijät Saku (Saara Kadak, vas.) ja Arvo Marin Mägi-Efert Rakveren teatterin
hulvattomassa lastenkomediassa Minä olin pikkuinen vielä (Mina olin veel väikene)

Jousipyssyillä tietysti ammuttiin.

Jousipyssyillä tietysti ammuttiin.

Taustalla lauluyhtye Kồrsikud, vas äitihahmo Liisa Aibel, Saara Kadak (Saku) ja Arvo (Marin Mä gi-Efert)

Taustalla lauluyhtye Kồrsikud, vas äitihahmo Liisa Aibel, Saara Kadak (Saku) ja Arvo (Marin Mägi-Efert)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s