Sakari Pälsi vieraiden kulttuurien kuvaajana

Sakari Pälsin seura ry järjestää: kiinnostava esitelmä historiallisessa Lapinlahden sairaalan miljöössä. Sakari Pälsi vieraiden kulttuurien kuvaajana – Eeva-Liisa Myllymäki kertoo.

Lauantaina 20.10.2018 klo 15.00 Lapinlahden lähde, auditorio,  Lapinlahdenpolku 8, 00180 Helsinki. Helsingin Hietaniemen hautausmaan kupeessa vanha 200-vuotiaan sairaala-alueen päärakennuksessa, hyvät kulkuyhteydet Ruoholahden metroasemalta Porkkalankadun alikulun kautta tai Lapinlahdenkadun päästä. Kahvio avoinna klo 16 asti! Lisätietoja: Lapinlahden Lähde

Eeva-Liisa Myllymäki ja Sakari Pälsin kuvaama intiaanitoteemi Kanadasta. Kuva: Mirja Metsola

 

Sakari Pälsin mukaan matkakirjailijan ”ensimmäinen avu on uteliaisuus” ja on tärkeää muodostaa oma käsityksemme avoimin silmin, vaikka oma taustamme aina vaikuttaa. Tietoisuus omasta kulttuuritaustasta, reflektiivisyys, on nykyajan globetrottereille tärkeä ominaisuus, varsinkin silloin, kun matkasta syntyy muille esitettävä kertomus.

Sakari Pälsi tunnetaan arkeologina, kirjailijana, tutkimusmatkailijana ja valokuvaajana. Hän perehtyi muiden kansojen kulttuuriin ja elintapoihin eri puolilla Eurooppaa sekä kaukomatkoillaan Mongoliaan, Koillis-Siperiaan ja Japaniin sekä Kanadaan.  Näkemänsä ja kokemansa hän on dokumentoinut ja raportoinut sanallisesti ja kuvallisesti, kansatieteellisellä tarkkuudella mutta myös huumorilla. Häntä pidetäänkin yhtenä suomalaisen matkakirjallisuuden suurimmista klassikoista. 1920-1940-luvuilla syntyneet monet matkakirjat kuten Mongolian matkalta, Arktisia matkakuvia, Bosna Ponosna ja Suuri, kaunis ja ruma maa (Kanada) ovat bibliofiilien metsästyskohteita antikvariaateissa. Pälsin vaiheita ja seikkailuja kuvataan vuonna 2017 ilmestyneessä kokoomateoksessa Sakari Pälsi. Elämä ja työt (Kustannus Oy Into, toim. Mirja Metsola ja Jukka Relas).

VTM Eeva-Liisa Myllymäki kertoo Pälsistä maailmanmatkaajana ja vertaa hänen matkakirjojaan vaikkapa Lawrence Durrellin matkakuvauksiin. Myös semiootikkoja on kiinnostanut matkailun analyysi ja toiseuden kohtaamisesta on kirjoittanut esim. filosofi Julia Kristeva. Esitelmöitsijä Eeva-Liisa Myllymäki on itsekin kokenut maailmanmatkaaja. Hän on, kuten Sakari Pälsi, syntyisin Lopelta, työskennellyt diplomaattina mm. Latinalaisessa Amerikassa ja Egyptissä ja julkaissut artikkeleita kulttuurien kohtaamisesta.

Tervetuloa!

Advertisement

Vanhaa ja uutta Venäjää

Kaikille avoin esitelmätilaisuus pe 16.3.2018 klo 17.30.

Paikka: Loppi, kunnantalon kokoushuone 1 (sisään S-marketin puoleisesta päädystä)

Esiintyjänä eläinlääketieteen emeritusprofessori Ilkka Alitalo, joka kertoo idänmatkoistaan suomen sukukieliä puhuvien kansojen parissa.

Tilaisuus on jatkoa Ilkan viime syksynä suuren suosion saavuttaneelle esitykselle, jossa hän kertoi tiedematkoistaan Altailta Mongolian rajalle saakka.

Lämpimästi tervetuloa!

Yhdistyksemme vuosikokous samassa paikassa klo 18.30.

 

Kirovia eli vanhalta suomalais-ugrilaiselta nimeltään Vjatkan kaupunkia. Valokuvannut Ilkka Alitalo.

 

Hannu Pälsi in memoriam

Sakari Pälsin poika Hannu (1932-2017) on poistunut keskuudestamme.

FM Hannu Pälsi työskenteli psykologina Valtionrautateiden palveluksessa ja asui Helsingissä.

Isä-Pälsin nimikkoseura on Hannulle kiitollinen siitä, että hän jo 1980- ja 1990-luvuilla antoi Sakarin elämäntyöstä kertynyttä aineistoa kotiarkistostaan tutkittavaksi muun muassa valokuvaaja Jussi Aallolle ja ohjaaja Mirja Metsolalle. Heidän omilla elämänurillaan Sakari Pälsillä on sen ansiosta ollut tärkeä paikkansa, ja kun Sakarin nimikkoseura vuonna 2012 perustettiin, olivat Aalto ja Metsola innokkaiden joukossa ja yhdistyksen ensimmäisen hallituksen jäseniä.

Nykyisin suuri osa Sakari Pälsin jälkeen jääneistä materiaaleista on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Kotiarkistossa säilyneiden kirjeiden ja valokuvien käytöstä teoksessamme ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt” (2017) sovittiin perikunnan kanssa, Hannu Pälsin suosiollisella suostumuksella. Arkistotyössä ahersivat FT Jukka Relas sekä Mirja Metsola. Ilman tätä arvokasta lähdeaineistoa kirjamme olisi paljon ohuempi ja harmaampi kuin nyt!

Hannu Pälsi piti tarkasti huolen, että hänen värikkään isänsä muistelemiset muun muassa Lopella olivat tyylikkäitä, hillittyjä. Perhe ei halunnut taiteilijasielun kuuluisuutta, vaikka sellainen kirjailija-Pälsiin liittyykin, totta kai.

Hannu Pälsin elämäntyön muistoa jäävät vaalimaan tytär Marja Pälsi perheineen ja monet ystävät ja sukulaiset.

 

 

Baikalilta Mongoliaan ja Altain vuorille

Esitelmäilta maanantaina 9.10. klo 18.00 – 19.30 Lopella, Sajaniemen Taidemäellä.

Professori emeritus Ilkka Alitalo:
”Sakari Pälsin Siperia nykypäivänä: kuvia ja kertomuksia tiedematkoiltani Baikalilta Mongoliaan ja Altain vuorille”

Eläinlääketieteilijä Ilkka Alitalo on käynyt Sakari Pälsin matkareiteillä useita kertoja ja näppäillyt sekä kuvia että kiehtovia havaintoja, joista osa on samankaltaisia kuin Pälsillä, monet tyystin erilaisia kuin Pälsin matkustaessa yli sata vuotta sitten.

Taidemäen osoite: Sajatie 413. Entinen koulurakennus on samassa pihapiirissä Lopen kesäteatterinäyttämön kanssa.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Kutsua saa mielellään levittää!
Tervetuloa!

Yhteistyössä Sakari Pälsin seura ry ja Sajaniemen Taidemäki

Loppi-kuva teoksessa ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” – keskustelu 3.8. klo 18.30 Lopen kotiseutumuseolla

Kotiseutumuseo Lukkarin Puustellin avointen ovien ilta torstaina 3. elokuuta klo 18 alkaen. Sakari Pälsin seuran järjestämä keskustelutapahtuma alkaa klo 18.30. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi!

Kello 19.45 ilta jatkuu Vanhankirkonmäellä. Loppi-Seura ja Sakari Pälsin seura ry laskevat kukkatervehdyksen Pälsin haudalle.

Lopen seurakunnan järjestämä iltahartaus alkaa klo 20.00.

Loppi-kuva teoksessa ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” (Into 2017)

Elämäkertateoksessa nimihenkilön kotiseutua Loppea tuodaan esille useissa yhteyksissä:

Muistellaan hänen sukunsa vaiheita Sajaniemen kylässä ja kirkonkylällä, pohditaan synnyinseudun merkitystä Pälsin moniin suuntiin kurkottautuneelle elämäntyölle. Sakari Pälsi on kotipaikkakunnallaan ollut lukuisten kulttuuritapahtumien päähenkilö ja muun muassa Lopen alakoululaisten kuvataideinnostuksen lähteenä vielä 1980-luvulla.

Mitä kirjan lukijat ajattelevat Loppi-kuvasta tässä artikkelikokoelmassa, joka sekä kertoo kulttuurin monitoimimiehestä että kunnioittaa etelähämäläistä maaseutua kansainvälisesti kilpailukykyisen monitoimiosaajan lapsuusmaisemana?

Mukana keskustelemassa kirjan loppilaisia kirjoittajia: kotiseutuneuvos Ahti Gåpå, pitäjänneuvos Antti Koskimäki ja emerita kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen. Keskustelua ohjailee teoksen vastaava päätoimittaja Mirja Metsola.

 

Kirja myynnissä Lopen kirjastossa. Hinta 30 euroa. Myyntikappaleita myös Lukkarin Puustellissa 3. elokuuta.

 

 

Sakari Pälsi – metsien mies

 

Krouvin kyläpäivillä 1.-2.7.2017 esitimme otteita Pälsin metsäaiheisista kirjoituksista. Esitys avautuu tästä.

Näytimme myös jo perinteeksi vakiintuneen tapamme mukaan Kansatieteellinen Filmi Oy:n tuotantoa 1930-luvulta. Teemana oli tällä kertaa kaskeaminen. Tutustu elokuviin.

Krouvin kyläpäivät ovat aidosti talkoohenkinen, kokonaisuutena ja yksityiskohdissaan miellyttävä kesätapahtuma. Tässä muutama valokuva:

Joentaan kyläyhdistyksen kunniapuheenjohtaja 2017, juhlapuhuja professori Erkki Lähde ja vuoden kyläläinen 2017

Väkeä markkinatorilla.

Käsityökojussa pikkuisia vaatteita.

Lähiruokaa. Uuden sadon mansikat!

 

 

Työnäytöksen antaa klapikone.

Pihatattien valmistus.

Puisia tatteja.

Lasten kyläpäivää. Joentaan kyläyhdistys on hankkinut koulun pihalle tämän ja muita leikki- ja urheiluvälineitä.

 

 

Kasken valmistusta 1930-luvulla. Kansatieteellinen Filmi Oy.

Hygieeninen soppatykki.

Luokkahuone koristeltuna ravintolaksi.

Kyläpäivät ovat todellinen talkooperinne.

Kohti uusia suunnitelmia.

Maasta ponnistaa, ylöspäin kasvaa. Se on Joetaan kylä!

 

 

Krouvin kyläpäivät Lopella 1.-2.7.

Sakari Pälsin seura on mukana Krouvin kyläpäivillä Lopen Joentaan kylässä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Esitämme: ”Sakari Pälsi – metsien mies”. Poimintoja Pälsin metsäaiheisista teksteistä, joihin hän keräsi ainekset Lapista (”Tukkimetsissä ja uittopuroilla, 1923) ja Hämeestä (”Omaa työtä”, 1947). Millainen oli nuoren Pälsin suhde metsään ja metsätöihin? Mitä hän mietti ja sanoitti eläkeikäisenä, maalaistaustaansa koskaan kadottamatta?

Näytämme myös kansatieteellisiä elokuvia videosarjasta ”Isien työt” (Kansatieteellinen Filmi Oy:n tuotantoa 1930-luvulta).

Myynnissä uutuuskirjamme ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” (Into Kustannus 2017) sekä valikoima Pälsin omien kirjojen uusintapainoksia 1980-luvulta.

Krouvin kyläpäivät on Joentaan kyläyhdistyksen toteuttama sympaattinen koko perheen kesätapahtuma, jossa muistutellaan mieleen ja opitaan uutta tietoa perinteistä ja vanhoista hyvistä tavoista, syödään tukevasti ja viihdytään käsityökojuilla, lasten ohjelmissa ja mukavien ihmisten parissa. Suosittelemme!
 

”Kaskeamassa”. Kuva: Eino Mäkinen 1937. Finna-kuvapalvelu / Museovirasto.

 

 

 

 

 

Nyt Tammelassa: Sakari Pälsi – metsätuvan maailmanmatkaaja

n Näyttely avoinna kunnantalolla 15.6. asti!

Sakari Pälsi ja Erkki Tanttu

Pälsin monista kulttuurikontakteista muun muassa Erkki Tanttu liittyy Tammelaan. Hän oli sotarintamalla tammelalaisten miesten kanssa ja hämmästeli heidän levollisuuttaan taistelun jylyn keskelläkin. Niinpä hän päätteli, että Tammela on rauhallinen paikka, ja hankki 1940-luvun puolivälissä kesäpaikan Pääjärveltä.

Tanttu oli Pälsin poikajuttujen luottokuvittaja, jonka piirroksista Pälsi on todennut: ”Totta totisesti käsitykseni ovat muuttuneet aika lailla, ja Tantun hyväksi. Nissen faarini on nykyisin Tantun Nissen faari, […] Fallesmannin Arvo on nykyään alkuperäistään tyhmänylpeämpi…”

Pälsille rakennetun metsätuvan esineitä ja tupa valokuvina.

Tammelan sianteurastusfilmin petkele yhä käytössä

Näyttelyn avajaisten itseoikeutettu kulttuurikatkelma oli Sakari Pälsin ohjaama ja kuvaama ”Tammelan sianteurastus” (1938). Idea tähän Kansatieteellinen Filmi Oy:n elokuvaan tuli aikanaan Esko Aaltoselta, joka kymmenen vuotta aikaisemmin oli lavastuttanut ja valokuvannut samanlaisen sianteurastuksen ja teurasherkkujen valmistuksen.

Sianteurastuksen jälkeen tehdään monia ruokia, joista ”makkarusten” tekoon tarvitaan hakkuri eli petkele. Elokuvassa tässä tehtävässä on Hykkilän kylän Sipilän talon perintöesine, jonka vuonna 1836 syntynyt Eulalia Rönnberg on tuonut mukanaan tullessaan miniäksi Sipilään. Työväline oli hänen isänsä tekemä ja tyttärensä nimikirjaimilla varustama. Tänään, 160 vuotta myöhemmin, sama petkele on edelleen käytössä ja Sipilän vanhaemäntä tekee sillä esimerkiksi rosollin.

Petkele, jossa nimikirjaimet E. R.  Valokuva: Marketta Havola 2017.

Jo neljäs elämäkertanäyttely

Sakari Pälsin elämää on esitelty näyttelynä aiemmin Lopella (2015) sekä Hämeenlinnassa ja Forssassa (2016). Näyttelyn rakentamisessa on aina jännitystä: uudet tilat, kullekin paikkakunnalle mielenkiintoiset uudet sisällöt ja uusi yleisö.

Sakari Pälsin seura kiittää Tammelan kunnan kulttuuripalveluja kutsusta tällä kertaa tänne!

Työryhmä: Marketta Havola, Jukka Relas, Mervi Suhonen.
Avusta kiitämme Lopen kunnankirjastoa, Sakari Pälsin perikuntaa sekä kaikkia, jotka ovat kahden vuoden aikana olleet mukana tuottamassa näyttelykokonaisuutemme teksti- ja kuvasisältöjä.

Näyttelyä rakentamassa.

Voimanaiset Marketta Havola (Sakari Pälsin seura), Päivi Klemelä (Tammelan kunta) ja Irja-Leena Suhonen avajaisiltana.

”Metsätuvan maailmanmatkaaja”: näyttelyn avajaiset Tammelan kunnantalolla ma 22.5.2017 klo 18.00

Sakari Pälsin elämäkertanäyttelyn kiertue jatkuu!
Tammelassa Pälsi teki kansatieteellistä elokuvaa ja vietti kirjailijan laatuaikaa metsätuvallaan. Lue lisää.

Näyttely on esillä Tammelan kunnantalolla 23.5.-15.6.2017.
Vapaa pääsy kunnanviraston aukioloaikoina. Tervetuloa!

Avajaisissa maanantai-iltana 22.5. kello 18.00-19.30 ohjelmassa:
Esitelmä: ”Sakari Pälsi maailmalla ja Tammelassa” (Mervi Suhonen & Marketta Havola)
Elokuva: ”Tammelan sianteurastus”. Ohjaus ja kuvaus: Sakari Pälsi 1938. (Isien työt -sarja II)
Näyttelyn esittely

Avajaispaikkana Tammelan kunnanvaltuuston sali ja alakerran näyttelytila.
Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Uutuuskirja ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt” (Into Kustannus ja Sakari Pälsin seura ry, 2017) myynnissä kunnantalon infopisteessä näyttelyn ajan. Hinta 30 euroa.
Huom! painos loppumassa, viimeisiä viedään!

 

Tammelan sianteurastusta. Kuva: Auvo Hirsjärvi 1938. Museovirasto.

 

 

 

Suomalaiset arkeologit Mongolian aroilla: Sakari Pälsi 1909 ja kokemuksia 2000-luvulta

Maanantaina 24.4.2017 klo 18.00-19.30 arkeologi ja maantieteilijä Oula Seitsosen esitelmä Tieteiden talolla, Sali 312 (Kirkkokatu 6, Kruunuhaka, Helsinki)

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

”Sukulaisvisiitti arolla”. Sakari Pälsi ja G.J. Ramstedt vaihtavat kuulumisia J.G. Granön kanssa. Kuva: Tapani Unkuri 1909. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmat

Vastikään maisterintutkinnon suorittanut ja palavasti seikkailunaluinen Pälsi sai Mongolian uhkeissa maisemissa tulikasteen, joka puhalsi hänen kulttuurimiehen uransa täyteen vauhtiin. Matkalla kohdattiin muinaishautoja, kirjoitus- ja kuvakiviä, pyhiä miehiä ja poliisipartioita.

Sata vuotta myöhemmin Oula Seitsonen on kulkenut Sakari Pälsin jalanjäljillä Mongoliassa, mukanaan valokuvauskone kuten edeltäjälläänkin.

Esitelmätilaisuuden järjestää Sakari Pälsin seura ry