”En minä pääse tänne itään enää kolmatta kertaa…”

Näin kirjoitti Sakari Pälsi Vladivostokista vaimolleen Ainolle 3. toukokuuta 1917.

Tapahtui Sakari Pälsin elämässä sata vuotta sitten

Suuri Siperian-matka oli alkanut huhtikuussa Pietarista, mistä kahden viikon junamatka oli tuonut Pälsin Tyynenmeren rantaan. Sieltä matka jatkuisi koilliseen, Vanhan mantereen äärimmäiseen kolkkaan, missä alkuperäiskansojen asuinsijoilla olisi tutkimusmatkailijan määränpää.

Tutkijan mieli vain ei tavoita määränpäätään koskaan – aina on uusia seutuja nähtävänä ja entisen suunnitelman täyttyessä tusinan verran uusia tulollaan. Pälsi oli tehnyt matkasuunnitelmaansa alkuvuonna 1917, mutta heti Vladivostokiin päästyään kirjoitti muuttavansa sitä. Silloin ei vielä ollut tiedossa, että matka venähtäisi puolen vuoden retkestä kolmivuotiseksi…

Sakari ehdotti, että Aino opiskelisi nyt kiireesti englantia ja tulisi käymään Siperiassa, sillä ajat olivat muuttumassa ja aavistus kävi, että pitkien seikkailuiden portit Suomesta itään pian sulkeutuisivat. Mutta Aino oli kotona pienten tytärten Liisan (s. 1908) ja Vapun (s. 1910) kanssa, poliittinen tilanne Suomessa kuohahteli eikä matkarahojakaan missään.

Viimeinen tsaarinajan kevät kääntyi kesäksi maailmansodan uhkapilvien alla ja radikalismi yltyi Euroopan kaupungeissa. Sääsket sikisivät Siperian soista ja sinne Sakari Pälsi oli menossa etsimään aitoa ja alkuperäistä, kivikaudesta tähän päivään neuvokkaasti selviytynyttä ihmisluontoa.

Matkatoveriksi Pälsi palkkasi Vladivostokista suomalaisen Abel Majasen, jonka nokkeluudesta tulisi olemaan ”enemmän hyötyä kuin parista helsinkiläisestä tieteilijänalusta”.  Samalla hän kuitenkin purki päiväkirjaansa huolta: ”Ei saa jutella kenenkään tieteellisen miehen kanssa. Se on matkalla pahinta.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nahkavene Beringinsalmessa. Kuva: Sakari Pälsi 1917

Matkapäiväkirjat – Sakari Pälsin aarrearkku

Sakari Pälsin seura ry:n vuosikokousesitelmässä 1.4.2017 FT Jukka Relas kertoi, että Pälsin matkapäiväkirjojen lukeminen on seikkailu sinänsä. Muistiinpanojen päiväykset ovat toisinaan ristiriitaisia ja joskus Pälsi on aloittanut saman vihon täyttämisen sekä alusta että lopusta. Silti aidot muistiinpanot ovat Relaksen mielestä vielä antoisampaa luettavaa kuin Pälsin teos ”Pohjankävijän päiväkirjasta” (1919), johon painetuista matkakuvauksista on rosoisuutta jo siloiteltu ja kirjoittaja etäännyttänyt itseään kaukokirjeenvaihtajan rooliin. Kirjahan onkin koostettu jutuista, joita Pälsi lähetti sanomalehti Uuteen Suomeen.

Sakarin ja Ainon kirjeenvaihto on historian helminauha, jota Relas on hyödyntänyt Sakari Pälsin seuran ja Into Kustannuksen tuoreessa kirjassa ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt”. Sekä päiväkirjoja että kirjeitä on tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.

Uusille matkoille

Sakari Pälsin seura jatkaa nimihenkilömme kengänjälkien seuraamista paikkoihin, joissa hän kierteli sata vuotta sitten. Seuraavaksi käydään Mongoliassa:

Maanantaina 24.4.2017 klo 18.00 – 19.30:
”Suomalaiset tiedemiehet Mongolian aroilla. Sakari Pälsi 1909 ja Oula Seitsonen sata vuotta myöhemmin”. Tieteiden talo, Sali 312 (Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki). Esitelmän pitää arkeologi ja maantieteilijä Oula Seitsonen.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mainokset

Vuosikokous la 1.4.2017 klo 13.00 Lopella

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lopen kunnan valtuustosalissa lauantaina 1.4.2017 kello 13.00 alkaen. Lue kokouskutsu tästä.

Selostus yhdistyksen toiminnasta tilikaudella 1.1.-31.12.2016 avautuu tästä.

Vuosikokousesitelmässä noin klo 13.30 kuulemme, mitä Sakari Pälsi ehti tehdä ja suunnitella viimeisenä tsaarinajan keväänä Helsingissä. Artikkelikokoelmamme toimittajat Mirja Metsola ja Jukka Relas jatkavat arkistojen aarteiden parissa – kaikki Pälsistä kun ei yhteen kirjaan mahdu…!

Esitelmä on kaikille avoin ja kuulijoille tarjoamme myös kahvit.

Tervetuloa!

Esitelmäilta: ”Albergan aktivistit” 16.3. klo 18 Leppävaarassa

Esitelmäilta klo 18.00 – 20.00
Ruusutorpan koulun auditoriossa, Leppävaara, Espoo

Tapahtuma kuuluu Leppävaaran kansalaismuistipiirin teemailtojen sarjaan.
Tilaisuus on kaikille avoin. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Koulu sijaitsee noin 10 min kävelymatkan päässä kauppakeskus Sellosta ja rautatieasemalta. Osoite: Leppävaarankatu 24 (kartta: www.espoo.fi/ruusutorpankoulu)

Alustukset:

Marketta Havola, kulttuurihistorioitsija, kertoo ”Gorki-operaation” vaiheista

Árpád Sailo, arkkitehti, muistelee isänsä Alpo Sailon kertomuksia taiteiljoiden toiminnasta Suomen eroa Venäjästä ajaneiden aktivistien riveissä.

Gallen-Kallela-museon näyttelyn esittely: ”Kahden tulen välissä. Akseli Gallen-Kallelan kuohuva 1910-luku” (näyttely avoinna Tarvaspäässä 28.1.–3.9.2017)

Mirja Metsola, ohjaaja, kertoo Akseli Gallen-Kallelan suhteesta Leppävaaraan, ”joskus ikäväksikin” moittimaansa seutukuntaan. Kuka söi kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan?

Esittelyssä ja myynnissä uutuusteos ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt” (Sakari Pälsin seura ry ja Into Kustannus 2017)

Yleisön toivotaan täydentävän alustuksia omilla tiedoillaan, muistoillaan ja kysymyksillä!
Juontajina Mirja Metsola ja kotiseutuneuvos Arja Salmi.

Taustaa

Akseli Gallen-Kallela, hänen oppilaansa kuvanveistäjä Alpo Sailo ja ylioppilas Sakari Pälsi auttoivat lehtimies ja kirjailija Maksim Gorkin pakomatkassa Suomen kautta Ruotsiin. Vallankumouksellinen Gorki piileskeli tsaarin miliisejä Suomessa sortokausien jännittyneessä ilmapiirissä 1905–1906.

Yksi tämän tapahtumaketjun näyttämöistä oli Akseli Gallen-Kallelan anoppila,  Albergan kartano Espoon Leppävaarassa. Kartanon entinen päärakennus Vanha Alberga oli muutamia vuosia taiteilijaperheen kotina ennen  Tarvaspään valmistumista 1913.

”Albergan aktivistit” -tapahtuman järjestelyissä yhteistyössä Sakari Pälsin seuran kanssa on Leppävaara-seura ry.

 

Kirjan julkistaminen Lopella 11.2.2017 keräsi runsaasti yleisöä

Fallesmanni-sali oli jo nimensä puolesta se ainoa ajateltavissa oleva kirjamme julkistamispaikka Sakari Pälsin synnyinpaikkakunnalla Lopella.

paatoimittaja-esiintyy

Kirjan tekijät esittelee vastaava päätoimittaja Mirja Metsola. Flyygelin päällä Sakari Pälsin kipsimuotokuva (taitelija Aimo Tukiainen).

Nyt se on tässä: Sakari Pälsin elämäkerta

Avauspuheenvuorossaan Lopen emerita kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen muisteli, kuinka Kustannusosakeyhtiö Otava kerran oli tiedustellut ideoita, mikä kirja kannattaisi julkaista, ja hän oli kirjoittanut paperilapulle ”Sakari Pälsin elämäkerta”. Muttei se Otavalta ilmestynytkään vaan Sakari Pälsin seuran ja Into Kustannuksen yhteistyönä nyt, kun Pälsin syntymästä tulee kuluneeksi 135 vuotta.

Kotiseututeko, kulttuuriteko

Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen on ala-asteella kirjoittanut pikku tutkielman Pälsistä, ja sen oli Tarja Toivonen antamuksella kokoamastaan Loppi-huoneen kokoelmasta etsinyt esiin. Puheenvuorossaan Heinonen kiitti  kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Uutuuskirja on paitsi harvinainen kotiseututeko myös ennen kaikkea kulttuuriteko, jolla on merkitystä kaukana Pälsin synnyinpaikkakunnan rajojen ulkopuolellakin.

fallesmannin-yleisoa

Fallesmanni viimeistä paikkaa myöten täynnä yleisöä. Puhumassa Timo Heinonen.

Ajankohtainen Sakari Pälsi

Paljon on aikaa kulunut Sakun ja Fallesmannin Arvon päivistä, mutta Sakari Pälsin tuotannossa on hyvin paljon  yhä ajankohtaista. Kuten se aisteja värisyttävä jutelma, jossa jäät lähtevät Loppijärvestä. Sen meille tulkitsi Helge Joutsi, joka lukutavallaan antoi tekstille ”Pälsin äänen” ja mukavasti sujautti mukaan aitoloppilaisia sanamuotojakin: vesen (pro veden), perna (eikä peruna tai pottu).

Muistetaan mies, mutta elämäntyö varsinkin

Eikä sitä aikaa kuitenkaan niin mahdottoman kauan ole kulunut: kotiseutuneuvos Ahti Gåpå muistaa hyvin, miten Pälsin mailla kylvettiin sokerijuurikasta ja hän oli mukana työmiesvahvuudessa. Silloin tuli paikalle Sakari Pälsi – jo aikaa helsinkiläistynyt eläkeläinen ja poikajutelmillaan mainetta niittänyt kirjailija – ja oli kovasti kiinnostunut kylvössä käytetystä koneesta. Hiljainen mies, kertoo Gåpå. Kun Lopella on vuosikymmenet vaalittu Sakari Pälsin elämäntyön muistoa juhlissa, joita ovat olleet järjestämässä Toivonen, Gåpå, vapaa-aika ja kulttuuripäällikkö Tuula Pirinen ja monet, monet muut, ei juhlinnan kohteena ole ollut paikkakunnan värikäs nokkamies vaan kulttuurin monitoimimies, kirjailija, kuvaaja, tieteentekijä.

ahti-gapa-ja-jukka-relas

Jukka Relas vastaanottaa Ahti Gåpålta maisemamaalauksen Sajaniemestä. Tekijä oli loppilainen August Toivonen vuonna 1893.

Kiitokset

Kiitos juhlayleisöllemme! Kiitos Lopen kunnan kulttuuritoimelle, jonka kanssa yhteistyössä upea iltapäivämme toteutettiin!
Kahvin kanssa tarjotuista leivonnaisista kiitämme Lopen Karjalaseuraa, jonka tarmokkaat leipojat Liisa Mäkelä ja Niina Nisula olivat kiepauttaneet taikinan solmuun niin kuin olivat haurailla solmuilla ne Antrean kivikautisen kalaverkon fragmentit, jotka Sakari Pälsi kaivoi esiin kesällä 1914.

solmupullat

Kirja myynnissä nyt myös Lopella

Hinta 30 euroa. Myynti käteisellä kirjaston infotiskillä.
Tutustu sisällysluetteloon.
Tiedustelut ja myynti laskulla: Sakari Pälsin seura ry, sihteeri Mervi Suhonen, misuhone@gmail.com

Helsingissä kirja kuuluu mm. Akateemisen Kirjakaupan ja Suomalaisen Kirjakaupan valikoimiin. Into Kustannuksen teosmyynti: Kurvin Kirja, Hämeenkatu 48, Helsinki (Sörnäinen M)

Nimikkoseura ottaa mielellään vastaan lukijapalautetta. Keräämme myös jatkuvasti muistoja Sakari Pälsistä ja hänen töistään. Arvostamme omakohtaisia muistoja, arkistolöytöjä, suullista perimätietoa ja kaikenlaisia tiedonjyviä!

UUTUUSKIRJAN JULKISTAMINEN LOPELLA LAUANTAINA 11.2. klo 13

Fallesmanni-sali, Lopen kirjastotalo klo 13.00-14.30
Vapaa pääsy
Yhteistyössä Sakari Pälsin seura ry ja Lopen kunnan kulttuuritoimi

Ohjelma:

  • Kirjan toimittajat Mirja Metsola ja Jukka Relas kertovat artikkelikokoelman vaiheista ja teemoista
  • Lopen kunnan puheenvuoro: Timo Heinonen
  • Sakari Pälsin tekstejä tulkitsee Helge Joutsi
  • Kahvitarjoilu
  • Uutuusteos myynnissä; myös saatavilla maanantaista 13.2. alkaen kirjaston infotiskillä (käteismaksu)

Kulttuurin monitoimimiehen elämäkertateos tarvitsi kirjoittajikseen 17 eri alojen asiantuntijaa.
Mirja Metsola on koulutukseltaan antropologi. Hän on pitkän linjan dokumentaristi ja toimittaja, jonka elokuvaa ”Jukopliut! Sakari Pälsin monta elämää” kuvattiin 1990-luvulla muun muassa Lopella.
Jukka Relas on kansatieteilijä. Hänen työnsä tutkijana ulottuvat Sajaniemestä Kultarantaan ja Presidentinlinnaan.
Yhteistyökumppanimme Into Kustannus on ketterä ja ärhäkkä tietokirja- ja yleiskustantamo, joka on tuonut markkinoille uutta kirjallisuutta vuodesta 2007.

kirjanjulkistaminen

Kirjamme julkistamistilaisuus Helsingissä 3.2. keräsi runsaasti yleisöä.

inehmo

Esiintymässä lauluyhtye Inehmon trio:  Pipa Paljakka, Riitta Bergroth ja Mirja Metsola

Uutuuskirjan julkistaminen Helsingissä 3. helmikuuta klo 15

Gaudeamus Kirja & Kahvi, Vuorikatu 7 (Kaisa-talo)
Vapaa pääsy
Yhteistyössä Sakari Pälsin seura ry ja Into Kustannus

Ohjelma:
    • Inehmo esittää kalevalamittaista lyriikkaa sovitettuna perinteisiin laulusävelmiin Suomesta ja sukukansoilta
    • Sakari Pälsin kansatieteellistä elokuvaa: ”Taidonnäytteitä ja voimainkoetuksia” (Kansatieteellinen Filmi Oy 1938 / Suomen Kulttuurirahasto, Isien työt -sarja)
    • Kirjan toimittajat Mirja Metsola ja Jukka Relas kertovat artikkelikokoelman vaiheista ja teemoista
    • Yleisön kysymykset tervetulleita
    • Uutuusteos myynnissä kahvilan yhteydessä myymälässä

Kulttuurin monitoimimiehen elämäkertateos tarvitsi kirjoittajikseen 17 eri alojen asiantuntijaa.
Mirja Metsola on koulutukseltaan antropologi. Hän on pitkän linjan dokumentaristi ja toimittaja.
Jukka Relas on kansatieteilijä. Hänen työnsä tutkijana ulottuvat Sakari Pälsin synnyinkylästä, Lopen Sajaniemestä, maamme presidenttien asuntojen aarteisiin.
Into Kustannus on ketterä ja ärhäkkä tietokirja- ja yleiskustantamo, joka on tuonut markkinoille uutta kirjallisuutta vuodesta 2007.

 

 

 

 

 

 

Artikkelikokoelma Sakari Pälsin elämäntyöstä nyt saatavilla!

Sakari Pälsi – Elämä ja työt
Ilmestynyt tammikuussa 2017!
Sakari Pälsin seura ry – Into Kustannus

Teoksen ovat toimittaneet Mirja Metsola ja Jukka Relas
383 sivua
27 runsaasti kuvitettua artikkelia
Sisältää arkistolöytöjä
231 kuvaa
Mukana kartta Pälsin ulkomaanmatkoista

Tutustu sisällysluetteloon

NIMIKKOSEURA MYY TEOSTA 30 EURON HINTAAN
TILAUKSET YHDISTYKSEN SIHTEERILTÄ: Mervi Suhonen, misuhone(a)gmail.com

Monipuolinen kirja tutustuttaa lukijan päähenkilöön, Sakari Pälsiin, sekä hänen elämänsä paikkoihin ja seutuihin kahdeksalla vuosikymmenellä, 1800-luvun puolelta 1960-luvulle. Liikutaan Lopen Sajaniemestä kirkonkylälle, Tammelaan ja eri puolilla Hämettä, Helsinkiin, Euroopan maihin, Mongoliaan, Siperiaan ja yli valtameren Kanadaan.

Kirjan sivuilla eläydymme Pälsin kohtaamien tilanteiden ja töiden tunnelmiin ja tapaamme hänen tuntemiaan henkilöitä. Mukana on myös Pälsin omia kirjeitä ja kirjoitelmia.

dsc08840

Kannen suunnittelu: Tom Backström

mirja-metsola-ja-jukka-relas-toimittivat-kirjan-sakari-palsista

Kirjan toimittajat Mirja Metsola ja Jukka Relas kesällä 2016.