Loppi-kuva teoksessa ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” – keskustelu 3.8. klo 18.30 Lopen kotiseutumuseolla

Kotiseutumuseo Lukkarin Puustellin avointen ovien ilta torstaina 3. elokuuta klo 18 alkaen. Sakari Pälsin seuran järjestämä keskustelutapahtuma alkaa klo 18.30. Toivotamme kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi!

Kello 19.45 ilta jatkuu Vanhankirkonmäellä. Loppi-Seura ja Sakari Pälsin seura ry laskevat kukkatervehdyksen Pälsin haudalle.

Lopen seurakunnan järjestämä iltahartaus alkaa klo 20.00.

Loppi-kuva teoksessa ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” (Into 2017)

Elämäkertateoksessa nimihenkilön kotiseutua Loppea tuodaan esille useissa yhteyksissä:

Muistellaan hänen sukunsa vaiheita Sajaniemen kylässä ja kirkonkylällä, pohditaan synnyinseudun merkitystä Pälsin moniin suuntiin kurkottautuneelle elämäntyölle. Sakari Pälsi on kotipaikkakunnallaan ollut lukuisten kulttuuritapahtumien päähenkilö ja muun muassa Lopen alakoululaisten kuvataideinnostuksen lähteenä vielä 1980-luvulla.

Mitä kirjan lukijat ajattelevat Loppi-kuvasta tässä artikkelikokoelmassa, joka sekä kertoo kulttuurin monitoimimiehestä että kunnioittaa etelähämäläistä maaseutua kansainvälisesti kilpailukykyisen monitoimiosaajan lapsuusmaisemana?

Mukana keskustelemassa kirjan loppilaisia kirjoittajia: kotiseutuneuvos Ahti Gåpå, pitäjänneuvos Antti Koskimäki ja emerita kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen. Keskustelua ohjailee teoksen vastaava päätoimittaja Mirja Metsola.

 

Kirja myynnissä Lopen kirjastossa. Hinta 30 euroa. Myyntikappaleita myös Lukkarin Puustellissa 3. elokuuta.

 

 

Advertisement

Sakari Pälsi – metsien mies

 

Krouvin kyläpäivillä 1.-2.7.2017 esitimme otteita Pälsin metsäaiheisista kirjoituksista. Esitys avautuu tästä.

Näytimme myös jo perinteeksi vakiintuneen tapamme mukaan Kansatieteellinen Filmi Oy:n tuotantoa 1930-luvulta. Teemana oli tällä kertaa kaskeaminen. Tutustu elokuviin.

Krouvin kyläpäivät ovat aidosti talkoohenkinen, kokonaisuutena ja yksityiskohdissaan miellyttävä kesätapahtuma. Tässä muutama valokuva:

Joentaan kyläyhdistyksen kunniapuheenjohtaja 2017, juhlapuhuja professori Erkki Lähde ja vuoden kyläläinen 2017

Väkeä markkinatorilla.

Käsityökojussa pikkuisia vaatteita.

Lähiruokaa. Uuden sadon mansikat!

 

 

Työnäytöksen antaa klapikone.

Pihatattien valmistus.

Puisia tatteja.

Lasten kyläpäivää. Joentaan kyläyhdistys on hankkinut koulun pihalle tämän ja muita leikki- ja urheiluvälineitä.

 

 

Kasken valmistusta 1930-luvulla. Kansatieteellinen Filmi Oy.

Hygieeninen soppatykki.

Luokkahuone koristeltuna ravintolaksi.

Kyläpäivät ovat todellinen talkooperinne.

Kohti uusia suunnitelmia.

Maasta ponnistaa, ylöspäin kasvaa. Se on Joetaan kylä!

 

 

Krouvin kyläpäivät Lopella 1.-2.7.

Sakari Pälsin seura on mukana Krouvin kyläpäivillä Lopen Joentaan kylässä heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Esitämme: ”Sakari Pälsi – metsien mies”. Poimintoja Pälsin metsäaiheisista teksteistä, joihin hän keräsi ainekset Lapista (”Tukkimetsissä ja uittopuroilla, 1923) ja Hämeestä (”Omaa työtä”, 1947). Millainen oli nuoren Pälsin suhde metsään ja metsätöihin? Mitä hän mietti ja sanoitti eläkeikäisenä, maalaistaustaansa koskaan kadottamatta?

Näytämme myös kansatieteellisiä elokuvia videosarjasta ”Isien työt” (Kansatieteellinen Filmi Oy:n tuotantoa 1930-luvulta).

Myynnissä uutuuskirjamme ”Sakari Pälsi – elämä ja työt” (Into Kustannus 2017) sekä valikoima Pälsin omien kirjojen uusintapainoksia 1980-luvulta.

Krouvin kyläpäivät on Joentaan kyläyhdistyksen toteuttama sympaattinen koko perheen kesätapahtuma, jossa muistutellaan mieleen ja opitaan uutta tietoa perinteistä ja vanhoista hyvistä tavoista, syödään tukevasti ja viihdytään käsityökojuilla, lasten ohjelmissa ja mukavien ihmisten parissa. Suosittelemme!
 

”Kaskeamassa”. Kuva: Eino Mäkinen 1937. Finna-kuvapalvelu / Museovirasto.

 

 

 

 

 

Nyt Tammelassa: Sakari Pälsi – metsätuvan maailmanmatkaaja

n Näyttely avoinna kunnantalolla 15.6. asti!

Sakari Pälsi ja Erkki Tanttu

Pälsin monista kulttuurikontakteista muun muassa Erkki Tanttu liittyy Tammelaan. Hän oli sotarintamalla tammelalaisten miesten kanssa ja hämmästeli heidän levollisuuttaan taistelun jylyn keskelläkin. Niinpä hän päätteli, että Tammela on rauhallinen paikka, ja hankki 1940-luvun puolivälissä kesäpaikan Pääjärveltä.

Tanttu oli Pälsin poikajuttujen luottokuvittaja, jonka piirroksista Pälsi on todennut: ”Totta totisesti käsitykseni ovat muuttuneet aika lailla, ja Tantun hyväksi. Nissen faarini on nykyisin Tantun Nissen faari, […] Fallesmannin Arvo on nykyään alkuperäistään tyhmänylpeämpi…”

Pälsille rakennetun metsätuvan esineitä ja tupa valokuvina.

Tammelan sianteurastusfilmin petkele yhä käytössä

Näyttelyn avajaisten itseoikeutettu kulttuurikatkelma oli Sakari Pälsin ohjaama ja kuvaama ”Tammelan sianteurastus” (1938). Idea tähän Kansatieteellinen Filmi Oy:n elokuvaan tuli aikanaan Esko Aaltoselta, joka kymmenen vuotta aikaisemmin oli lavastuttanut ja valokuvannut samanlaisen sianteurastuksen ja teurasherkkujen valmistuksen.

Sianteurastuksen jälkeen tehdään monia ruokia, joista ”makkarusten” tekoon tarvitaan hakkuri eli petkele. Elokuvassa tässä tehtävässä on Hykkilän kylän Sipilän talon perintöesine, jonka vuonna 1836 syntynyt Eulalia Rönnberg on tuonut mukanaan tullessaan miniäksi Sipilään. Työväline oli hänen isänsä tekemä ja tyttärensä nimikirjaimilla varustama. Tänään, 160 vuotta myöhemmin, sama petkele on edelleen käytössä ja Sipilän vanhaemäntä tekee sillä esimerkiksi rosollin.

Petkele, jossa nimikirjaimet E. R.  Valokuva: Marketta Havola 2017.

Jo neljäs elämäkertanäyttely

Sakari Pälsin elämää on esitelty näyttelynä aiemmin Lopella (2015) sekä Hämeenlinnassa ja Forssassa (2016). Näyttelyn rakentamisessa on aina jännitystä: uudet tilat, kullekin paikkakunnalle mielenkiintoiset uudet sisällöt ja uusi yleisö.

Sakari Pälsin seura kiittää Tammelan kunnan kulttuuripalveluja kutsusta tällä kertaa tänne!

Työryhmä: Marketta Havola, Jukka Relas, Mervi Suhonen.
Avusta kiitämme Lopen kunnankirjastoa, Sakari Pälsin perikuntaa sekä kaikkia, jotka ovat kahden vuoden aikana olleet mukana tuottamassa näyttelykokonaisuutemme teksti- ja kuvasisältöjä.

Näyttelyä rakentamassa.

Voimanaiset Marketta Havola (Sakari Pälsin seura), Päivi Klemelä (Tammelan kunta) ja Irja-Leena Suhonen avajaisiltana.

”Metsätuvan maailmanmatkaaja”: näyttelyn avajaiset Tammelan kunnantalolla ma 22.5.2017 klo 18.00

Sakari Pälsin elämäkertanäyttelyn kiertue jatkuu!
Tammelassa Pälsi teki kansatieteellistä elokuvaa ja vietti kirjailijan laatuaikaa metsätuvallaan. Lue lisää.

Näyttely on esillä Tammelan kunnantalolla 23.5.-15.6.2017.
Vapaa pääsy kunnanviraston aukioloaikoina. Tervetuloa!

Avajaisissa maanantai-iltana 22.5. kello 18.00-19.30 ohjelmassa:
Esitelmä: ”Sakari Pälsi maailmalla ja Tammelassa” (Mervi Suhonen & Marketta Havola)
Elokuva: ”Tammelan sianteurastus”. Ohjaus ja kuvaus: Sakari Pälsi 1938. (Isien työt -sarja II)
Näyttelyn esittely

Avajaispaikkana Tammelan kunnanvaltuuston sali ja alakerran näyttelytila.
Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Uutuuskirja ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt” (Into Kustannus ja Sakari Pälsin seura ry, 2017) myynnissä kunnantalon infopisteessä näyttelyn ajan. Hinta 30 euroa.
Huom! painos loppumassa, viimeisiä viedään!

 

Tammelan sianteurastusta. Kuva: Auvo Hirsjärvi 1938. Museovirasto.

 

 

 

Suomalaiset arkeologit Mongolian aroilla: Sakari Pälsi 1909 ja kokemuksia 2000-luvulta

Maanantaina 24.4.2017 klo 18.00-19.30 arkeologi ja maantieteilijä Oula Seitsosen esitelmä Tieteiden talolla, Sali 312 (Kirkkokatu 6, Kruunuhaka, Helsinki)

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

”Sukulaisvisiitti arolla”. Sakari Pälsi ja G.J. Ramstedt vaihtavat kuulumisia J.G. Granön kanssa. Kuva: Tapani Unkuri 1909. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmat

Vastikään maisterintutkinnon suorittanut ja palavasti seikkailunaluinen Pälsi sai Mongolian uhkeissa maisemissa tulikasteen, joka puhalsi hänen kulttuurimiehen uransa täyteen vauhtiin. Matkalla kohdattiin muinaishautoja, kirjoitus- ja kuvakiviä, pyhiä miehiä ja poliisipartioita.

Sata vuotta myöhemmin Oula Seitsonen on kulkenut Sakari Pälsin jalanjäljillä Mongoliassa, mukanaan valokuvauskone kuten edeltäjälläänkin.

Esitelmätilaisuuden järjestää Sakari Pälsin seura ry

 

 

 

”En minä pääse tänne itään enää kolmatta kertaa…”

Näin kirjoitti Sakari Pälsi Vladivostokista vaimolleen Ainolle 3. toukokuuta 1917.

Tapahtui Sakari Pälsin elämässä sata vuotta sitten

Suuri Siperian-matka oli alkanut huhtikuussa Pietarista, mistä kahden viikon junamatka oli tuonut Pälsin Tyynenmeren rantaan. Sieltä matka jatkuisi koilliseen, Vanhan mantereen äärimmäiseen kolkkaan, missä alkuperäiskansojen asuinsijoilla olisi tutkimusmatkailijan määränpää.

Tutkijan mieli vain ei tavoita määränpäätään koskaan – aina on uusia seutuja nähtävänä ja entisen suunnitelman täyttyessä tusinan verran uusia tulollaan. Pälsi oli tehnyt matkasuunnitelmaansa alkuvuonna 1917, mutta heti Vladivostokiin päästyään kirjoitti muuttavansa sitä. Silloin ei vielä ollut tiedossa, että matka venähtäisi puolen vuoden retkestä kolmivuotiseksi…

Sakari ehdotti, että Aino opiskelisi nyt kiireesti englantia ja tulisi käymään Siperiassa, sillä ajat olivat muuttumassa ja aavistus kävi, että pitkien seikkailuiden portit Suomesta itään pian sulkeutuisivat. Mutta Aino oli kotona pienten tytärten Liisan (s. 1908) ja Vapun (s. 1910) kanssa, poliittinen tilanne Suomessa kuohahteli eikä matkarahojakaan missään.

Viimeinen tsaarinajan kevät kääntyi kesäksi maailmansodan uhkapilvien alla ja radikalismi yltyi Euroopan kaupungeissa. Sääsket sikisivät Siperian soista ja sinne Sakari Pälsi oli menossa etsimään aitoa ja alkuperäistä, kivikaudesta tähän päivään neuvokkaasti selviytynyttä ihmisluontoa.

Matkatoveriksi Pälsi palkkasi Vladivostokista suomalaisen Abel Majasen, jonka nokkeluudesta tulisi olemaan ”enemmän hyötyä kuin parista helsinkiläisestä tieteilijänalusta”.  Samalla hän kuitenkin purki päiväkirjaansa huolta: ”Ei saa jutella kenenkään tieteellisen miehen kanssa. Se on matkalla pahinta.”

Nahkavene Beringinsalmessa. Kuva: Sakari Pälsi 1917

Matkapäiväkirjat – Sakari Pälsin aarrearkku

Sakari Pälsin seura ry:n vuosikokousesitelmässä 1.4.2017 FT Jukka Relas kertoi, että Pälsin matkapäiväkirjojen lukeminen on seikkailu sinänsä. Muistiinpanojen päiväykset ovat toisinaan ristiriitaisia ja joskus Pälsi on aloittanut saman vihon täyttämisen sekä alusta että lopusta. Silti aidot muistiinpanot ovat Relaksen mielestä vielä antoisampaa luettavaa kuin Pälsin teos ”Pohjankävijän päiväkirjasta” (1919), johon painetuista matkakuvauksista on rosoisuutta jo siloiteltu ja kirjoittaja etäännyttänyt itseään kaukokirjeenvaihtajan rooliin. Kirjahan onkin koostettu jutuista, joita Pälsi lähetti sanomalehti Uuteen Suomeen.

Sakarin ja Ainon kirjeenvaihto on historian helminauha, jota Relas on hyödyntänyt Sakari Pälsin seuran ja Into Kustannuksen tuoreessa kirjassa ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt”. Sekä päiväkirjoja että kirjeitä on tallessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.

Uusille matkoille

Sakari Pälsin seura jatkaa nimihenkilömme kengänjälkien seuraamista paikkoihin, joissa hän kierteli sata vuotta sitten. Seuraavaksi käydään Mongoliassa:

Maanantaina 24.4.2017 klo 18.00 – 19.30:
”Suomalaiset tiedemiehet Mongolian aroilla. Sakari Pälsi 1909 ja Oula Seitsonen sata vuotta myöhemmin”. Tieteiden talo, Sali 312 (Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki). Esitelmän pitää arkeologi ja maantieteilijä Oula Seitsonen.
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Vuosikokous la 1.4.2017 klo 13.00 Lopella

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lopen kunnan valtuustosalissa lauantaina 1.4.2017 kello 13.00 alkaen. Lue kokouskutsu tästä.

Selostus yhdistyksen toiminnasta tilikaudella 1.1.-31.12.2016 avautuu tästä.

Vuosikokousesitelmässä noin klo 13.30 kuulemme, mitä Sakari Pälsi ehti tehdä ja suunnitella viimeisenä tsaarinajan keväänä Helsingissä. Artikkelikokoelmamme toimittajat Mirja Metsola ja Jukka Relas jatkavat arkistojen aarteiden parissa – kaikki Pälsistä kun ei yhteen kirjaan mahdu…!

Esitelmä on kaikille avoin ja kuulijoille tarjoamme myös kahvit.

Tervetuloa!

Esitelmäilta: ”Albergan aktivistit” 16.3. klo 18 Leppävaarassa

Esitelmäilta klo 18.00 – 20.00
Ruusutorpan koulun auditoriossa, Leppävaara, Espoo

Tapahtuma kuuluu Leppävaaran kansalaismuistipiirin teemailtojen sarjaan.
Tilaisuus on kaikille avoin. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Koulu sijaitsee noin 10 min kävelymatkan päässä kauppakeskus Sellosta ja rautatieasemalta. Osoite: Leppävaarankatu 24 (kartta: www.espoo.fi/ruusutorpankoulu)

Alustukset:

Marketta Havola, kulttuurihistorioitsija, kertoo ”Gorki-operaation” vaiheista

Árpád Sailo, arkkitehti, muistelee isänsä Alpo Sailon kertomuksia taiteiljoiden toiminnasta Suomen eroa Venäjästä ajaneiden aktivistien riveissä.

Gallen-Kallela-museon näyttelyn esittely: ”Kahden tulen välissä. Akseli Gallen-Kallelan kuohuva 1910-luku” (näyttely avoinna Tarvaspäässä 28.1.–3.9.2017)

Mirja Metsola, ohjaaja, kertoo Akseli Gallen-Kallelan suhteesta Leppävaaraan, ”joskus ikäväksikin” moittimaansa seutukuntaan. Kuka söi kuvanveistäjä Ville Vallgrenin lemmikkiporsaan?

Esittelyssä ja myynnissä uutuusteos ”Sakari Pälsi – Elämä ja työt” (Sakari Pälsin seura ry ja Into Kustannus 2017)

Yleisön toivotaan täydentävän alustuksia omilla tiedoillaan, muistoillaan ja kysymyksillä!
Juontajina Mirja Metsola ja kotiseutuneuvos Arja Salmi.

Taustaa

Akseli Gallen-Kallela, hänen oppilaansa kuvanveistäjä Alpo Sailo ja ylioppilas Sakari Pälsi auttoivat lehtimies ja kirjailija Maksim Gorkin pakomatkassa Suomen kautta Ruotsiin. Vallankumouksellinen Gorki piileskeli tsaarin miliisejä Suomessa sortokausien jännittyneessä ilmapiirissä 1905–1906.

Yksi tämän tapahtumaketjun näyttämöistä oli Akseli Gallen-Kallelan anoppila,  Albergan kartano Espoon Leppävaarassa. Kartanon entinen päärakennus Vanha Alberga oli muutamia vuosia taiteilijaperheen kotina ennen  Tarvaspään valmistumista 1913.

”Albergan aktivistit” -tapahtuman järjestelyissä yhteistyössä Sakari Pälsin seuran kanssa on Leppävaara-seura ry.

 

Kirjan julkistaminen Lopella 11.2.2017 keräsi runsaasti yleisöä

Fallesmanni-sali oli jo nimensä puolesta se ainoa ajateltavissa oleva kirjamme julkistamispaikka Sakari Pälsin synnyinpaikkakunnalla Lopella.

Kirjan tekijät esittelee vastaava päätoimittaja Mirja Metsola. Flyygelin päällä Sakari Pälsin kipsimuotokuva (taitelija Aimo Tukiainen).

Nyt se on tässä: Sakari Pälsin elämäkerta

Avauspuheenvuorossaan Lopen emerita kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen muisteli, kuinka Kustannusosakeyhtiö Otava kerran oli tiedustellut ideoita, mikä kirja kannattaisi julkaista, ja hän oli kirjoittanut paperilapulle ”Sakari Pälsin elämäkerta”. Muttei se Otavalta ilmestynytkään vaan Sakari Pälsin seuran ja Into Kustannuksen yhteistyönä nyt, kun Pälsin syntymästä tulee kuluneeksi 135 vuotta.

Kotiseututeko, kulttuuriteko

Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen on ala-asteella kirjoittanut pikku tutkielman Pälsistä, ja sen oli Tarja Toivonen antamuksella kokoamastaan Loppi-huoneen kokoelmasta etsinyt esiin. Puheenvuorossaan Heinonen kiitti  kaikkia kirjan tekemiseen osallistuneita. Uutuuskirja on paitsi harvinainen kotiseututeko myös ennen kaikkea kulttuuriteko, jolla on merkitystä kaukana Pälsin synnyinpaikkakunnan rajojen ulkopuolellakin.

Fallesmanni viimeistä paikkaa myöten täynnä yleisöä. Puhumassa Timo Heinonen.

Ajankohtainen Sakari Pälsi

Paljon on aikaa kulunut Sakun ja Fallesmannin Arvon päivistä, mutta Sakari Pälsin tuotannossa on hyvin paljon  yhä ajankohtaista. Kuten se aisteja värisyttävä jutelma, jossa jäät lähtevät Loppijärvestä. Sen meille tulkitsi Helge Joutsi, joka lukutavallaan antoi tekstille ”Pälsin äänen” ja mukavasti sujautti mukaan aitoloppilaisia sanamuotojakin: vesen (pro veden), perna (eikä peruna tai pottu).

Muistetaan mies, mutta elämäntyö varsinkin

Eikä sitä aikaa kuitenkaan niin mahdottoman kauan ole kulunut: kotiseutuneuvos Ahti Gåpå muistaa hyvin, miten Pälsin mailla kylvettiin sokerijuurikasta ja hän oli mukana työmiesvahvuudessa. Silloin tuli paikalle Sakari Pälsi – jo aikaa helsinkiläistynyt eläkeläinen ja poikajutelmillaan mainetta niittänyt kirjailija – ja oli kovasti kiinnostunut kylvössä käytetystä koneesta. Hiljainen mies, kertoo Gåpå. Kun Lopella on vuosikymmenet vaalittu Sakari Pälsin elämäntyön muistoa juhlissa, joita ovat olleet järjestämässä Toivonen, Gåpå, vapaa-aika ja kulttuuripäällikkö Tuula Pirinen ja monet, monet muut, ei juhlinnan kohteena ole ollut paikkakunnan värikäs nokkamies vaan kulttuurin monitoimimies, kirjailija, kuvaaja, tieteentekijä.

Jukka Relas vastaanottaa Ahti Gåpålta maisemamaalauksen Sajaniemestä. Tekijä oli loppilainen August Toivonen vuonna 1893.

Kiitokset

Kiitos juhlayleisöllemme! Kiitos Lopen kunnan kulttuuritoimelle, jonka kanssa yhteistyössä upea iltapäivämme toteutettiin!
Kahvin kanssa tarjotuista leivonnaisista kiitämme Lopen Karjalaseuraa, jonka tarmokkaat leipojat Liisa Mäkelä ja Niina Nisula olivat kiepauttaneet taikinan solmuun niin kuin olivat haurailla solmuilla ne Antrean kivikautisen kalaverkon fragmentit, jotka Sakari Pälsi kaivoi esiin kesällä 1914.

Kirja myynnissä nyt myös Lopella

Hinta 30 euroa. Myynti käteisellä kirjaston infotiskillä.
Tutustu sisällysluetteloon.
Tiedustelut ja myynti laskulla: Sakari Pälsin seura ry, sihteeri Mervi Suhonen, misuhone@gmail.com

Helsingissä kirja kuuluu mm. Akateemisen Kirjakaupan ja Suomalaisen Kirjakaupan valikoimiin. Into Kustannuksen teosmyynti: Kurvin Kirja, Hämeenkatu 48, Helsinki (Sörnäinen M)

Nimikkoseura ottaa mielellään vastaan lukijapalautetta. Keräämme myös jatkuvasti muistoja Sakari Pälsistä ja hänen töistään. Arvostamme omakohtaisia muistoja, arkistolöytöjä, suullista perimätietoa ja kaikenlaisia tiedonjyviä!